5

Hiilidioksiditehokkuus

SSAB on sitoutunut jatkuvaan ympäristötyöhön, jolla pyritään minimoimaan toimintojemme haitalliset ympäristövaikutukset. Masuunimme edustavat hiilidioksiditehokkuudessaan maailman kärkeä. Tästä huolimatta etsimme jatkuvasti kehitysmahdollisuuksia.

Terästuotannon hiilidioksidipäästöt

Teräksen valmistukseen on kaksi eri tapaa. Prosessit eroavat toisistaan siinä, mitä raaka-ainetta niissä käytetään: rautamalmia vai kierrätysterästä. Kierrätysteräspohjaisessa teräksentuotannossa hiilidioksidipäästöt ovat alle kymmenesosa rautamalmipohjaisen teräksentuotannon päästöistä. Koska saatavilla oleva kierrätysteräs kattaa nykyään vain noin 30 prosenttia uuden teräksen tarpeesta, merkitsee tämä sitä, että nykyään olemme riippuvaisia sekä kierrätysteräspohjaisesta että rautamalmipohjaisesta teräksestä. Vuonna 2050 kierrätysteräspohjaisen teräksen arvioidaan kattavan noin 50 prosenttia tarpeesta, mikä merkitsee sitä, että 50 prosenttia tarpeesta on edelleen täytettävä rautamalmipohjaisella teräksellä. 

Lue lisää SSAB:n kestävän kehityksen strategiasta tavoitteista

 

SSAB ja hiilidioksidipäästöt

Vuonna 2016 SSAB:n suorat hiilidioksidipäästöt olivat 10 miljoonaa tonnia. Noin 90 prosenttia SSAB:n kokonaishiilidioksidipäästöistä on peräisin rautamalmipohjaisesta teräksentuotannosta Luulajan, Oxelösundin ja Raahen tuotantolaitoksilta, ja 98 prosenttia näistä päästöistä liittyy metallurgisiin prosesseihin eli koksin ja hiilen käyttöön pelkisteinä. Vuonna 2016 pohjoismaisen teräksentuotantomme hiilidioksidipäästöt olivat 9,3 miljoonaa tonnia. Pohjoismaisen teräksentuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat Euroopan päästökauppajärjestelmän asettamien rajojen sisällä. Vuonna 2016 Yhdysvaltain kierrätysmetallipohjaisen teräksentuotantomme aiheuttamat suorat hiilidioksidipäästöt olivat 0,6 miljoonaa tonnia.

Lisätietoja tuotantotasoista on luettavissa SSAB:n raporteista

Hiilidioksiditehokkuudessa SSAB on yksi maailman parhaista toimijoista rautamalmipohjaisen terästuotannon alalla – seitsemän prosenttia Euroopan keskiarvoa parempi. Alla olevassa taulukossa vertaillaan SSAB:n rautamalmipohjaisen raudantuotannon hiilidioksidipäästöjä muilla alueilla toimivien teräksentuottajien keskimääräisiin hiilidioksidipäästöihin.

Hiilidioksiditehokasta teräksen valmistusta


Raudan valmistuksen indeksoitu hiilitehokkuus perustuu vuonna 2012 kulutettuun hiilimäärään
Lähde: Stahl-Zentrum


Käytännössä tämä merkitsee, että jos SSAB:n tuotantomäärä valmistettaisiin Pohjoismaiden ulkopuolella EU 15 -alueella, päästöt kasvaisivat 600 000 tonnilla (vastaa päästöjä 200 000:sta autosta, joista kukin ajaa 20 000 kilometriä).

 

SSAB:n tavoitteena hiilidioksidipäästöjen vähentäminen

SSAB:n tavoitteena on vähentää teräksentuotannossaan syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoden 2019 loppuun mennessä pysyvästi 200 000 tonnilla vuoden 2014 tasosta.

Lue lisää SSAB:n kestävän kehityksen strategiasta ja tavoitteista

 

SSAB:n hiilidioksidipäästöjen muodostuminen

On tärkeää erottaa teräksenvalmistusprosessissa käytetystä raaka-aineesta syntyvät ja tuotannossa käytetystä polttoaineesta syntyvät hiilidioksidipäästöt toisistaan, sillä mahdollisuudet vähentää näitä päästöjä ovat erilaiset lähteestä riippuen. Globaalisti 90 prosenttia SSAB:n päästöistä on peräisin raaka-aineista ja 10 prosenttia polttoaineista. Pohjoismaissa 95 prosenttia päästöistä on peräisin raaka-aineista ja 5 prosenttia polttoaineista. Alta voit lukea lisää kahdentyyppisistä hiilidioksidipäästöistä sekä siitä, miten SSAB pyrkii niitä vähentämään. Huomaa, että sisäisistä kuljetuksista syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat niin vähäiset raaka-aineista ja polttoaineista syntyviin päästöihin verrattuna (alle prosentti kokonaispäästöistä), ja siksi niitä ei ole sisällytetty kokonaishiilidioksidipäästöjen yleiskatsaukseen.

Rautamalmipohjaiset hiilidioksidipäästöt muodostavat 90 prosenttia SSAB:n kokonaishiilidioksidipäästöistä

SSAB:n masuunit edustavat tehokkuudessaan jo nyt maailman kärkeä, ja mahdollisuudet vähentää päästöjä tämän enempää ovat nykyteknologialla erittäin rajalliset. Nykyään ei ole saatavilla teknologiaa, jonka avulla terästuotannossa käytetty hiili voitaisiin korvata jollakin muulla raaka-aineella. Tämä merkitsee, että päästöjen merkittäviin vähennyksiin tarvitaan teknologisia läpimurtoja. Koko alan laajuinen yhteistyö on tärkeää sellaisten uusien teknologisten ratkaisujen tunnistamiseksi, joiden avulla teräksenvalmistusprosessin vaikutuksia voidaan vähentää. Pohjoismaissa SSAB tekee yhteistyötä Tukholmassa sijaitsevan kuninkaallisen teknologiainstituutti KTH:n, Luulajan teknillisen yliopiston, Taalainmaan yliopiston, Swerean, Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston, Åbo Akademin ja teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa. SSAB Americasin merkittävä kumppani on American Iron and Steel Association (Amerikan rauta- ja teräsyhdistys).

1–5 vuotta
-SSAB:n tavoitteena on vähentää teräksentuotannossaan syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoden 2019 loppuun mennessä pysyvästi 200 000 tonnilla vuoden 2014 tasosta.

Lue lisää SSAB:n kestävän kehityksen strategiasta ja tavoitteista

5–10 vuotta
-Pilottituotantolaitos rakennetaan osana HYBRIT-aloitetta; ks. alla. 

> 15 vuotta
HYBRIT – kohti fossiilivapaata teräksentuotantoa
SSAB, LKAB ja Vattenfall ovat perustaneet yhteisyrityksen (HYBRIT Development AB), jonka tavoitteena on löytää ratkaisu fossiilivapaalle terästeollisuudelle. HYBRIT tulee sanoista ”Hydrogen Breakthrough Ironmaking Technology”.

Polttoaineista syntyvät hiilidioksidipäästöt muodostavat 10 prosenttia SSAB:n kokonaishiilidioksidipäästöistä

Polttoaineista syntyviä päästöjä voidaan vähentää parantamalla energiatehokkuutta ja käyttämällä biopolttoaineita. SSAB:llä on samat mahdollisuudet kuin muillakin teollisuudenaloilla vähentää toiminnassaan polttoaineista syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Polttoaineista syntyvät päästöt muodostavat kuitenkin vain pienen osuuden SSAB:n kokonaispäästöistä, joten energiatehokkuuden parannusten kokonaisvaikutus SSAB:n kokonaispäästöihin tulee olemaan pieni.
  
1–5 vuotta
-Parempi polttoaineiden käyttöön liittyvä energiatehokkuus (osa SSAB:n energiatavoitetta ”300 GWh:n pysyvä vähennys ostetun energian määrässä [sekä sähkö että polttoaineet])”
-Siirtyminen öljystä maakaasuun (LNG) sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoittaminen polttoaineiden vaihtamiseksi
-Biokaasun lisääminen polttoaineiden joukkoon aina, kun tämä on taloudellisesti toteutettavissa – näin vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista


5–10 vuotta
- Irtautuminen öljyn käytöstä siirtymällä kokonaan kaasumaisiin polttoaineisiin
-Sähköistämisen lisääminen, alle 1 000 °C:n lämpötilojen saavuttamisessa voidaan käyttää enenevissä määrin sähköä polttoaineiden asemasta
 

> 15 vuotta

- Tulevaisuuden biopolttoaineiden kehityksen seuraaminen, biokaasulle tai DME:lle tarvittavien mahdollisten substraattien huomioiminen