5

Ilmastopolitiikka ja lainsäädäntö

SSAB toimii globaalisti, ja sitä koskevat monet kansainväliset sopimukset ja erityisesti EU:n ja Yhdysvaltain lainsäädäntö. SSAB seuraa aktiivisesti energia-, ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä ja ennakoi tulevia muutoksia. Ympäristövaikutusten kannalta merkittävimmät toiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. SSAB:n kannalta keskeisimmät ympäristölainsäädäntöön liittyvät aiheet on esitelty seuraavassa.

Pariisin ilmastokokous cop21 ja ilmastonmuutosneuvottelut

SSAB pitää joulukuussa solmittua Pariisin ilmastosopimusta tervetulleena. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ilmastosopimuksen osapuolikonferenssi Pariisissa joulukuussa 2015 on tärkeä, koska se määrittää tulevaisuuden ilmastopolitiikan. Pariisin kokous on lähtökohta lähes kaikille YK-maille antaa panoksensa sille, että ilmaston lämpeneminen voidaan pitää alle kahdessa asteessa ja pyrkiä 1,5 asteeseen. Annettujen panosten arvioidaan kuitenkin aiheuttavan 2,7 asteen nousun maailman lämpötilassa, mikä merkitsee lisätoimien tarvetta. Koska toistaiseksi kansalliset sitoumukset eivät ole keskenään verrannollisia, sopimuksesta puuttuu yhtäläiset kilpailuedellytykset, jotka suojaisivat terästeollisuuden tehokkaimpia toimijoita.

Esimerkiksi Kiina on sitoutunut päästöjen kasvun erottamiseen maan bruttokansantuotteen kasvusta, kun taas Eurooppa on suostunut vähentämään päästöjä vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta. Mitä paremmassa tasapainossa kansalliset panostukset ovat, sitä paremmin eri yritysten kilpailukyky huomioidaan ja sitä tehokkaammin niin sanotun hiilivuodon riskiä voidaan vähentää. Tehokas globaali päästöjen vähentäminen edellyttää markkinamekanismeja ja hiilen hinnoittelua. Kovalle globaalille kilpailulle altistuva eurooppalainen terästeollisuus vaatii seuraavia osapuolikokouksia luomaan tasaveroiset markkinamekanismit sekä kansainväliset mittaamista, raportointia ja verifiointia koskevat velvollisuudet kaikille osapuolille.

Eu:n ilmastotavoite 2030

Eurooppa-neuvosto asetti lokakuussa 2014 uudet, kunnianhimoisemmat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöille, uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle vuodelle 2030. Jotta EU:n tavoite vähintään 40 %:n hiilidioksidipäästövähennyksistä voitaisiin saavuttaa, Euroopan päästökauppajärjestelmän kattamien sektoreiden on vähennettävä päästöjään 43 % vuoteen 2005 verrattuna. Pariisin sopimuksesta riippumatta Euroopan unioni on sitoutunut merkittäviin päästövähenemiin. Korkeita kustannuksia on odotettavissa parhaille toimijoillekin. Euroopan komissio antoi ehdotuksensa päästökauppadirektiivin uudistamiseksi heinäkuussa 2015 ja nyt lainsäädäntötyö on meneillään Euroopan parlamentissa ja jäsenvaltioissa.

Eurooppa-neuvostossa sovittiin, että tehokkaimpiin, kansainväliselle kilpailulle altistuviin teollisuuden toimijoihin ei pitäisi kohdistaa suoria tai välillisiä kustannuksia EU:n ilmastopolitiikasta johtuen. SSAB:lle – ja kaikille muille Euroopan terästuottajille – on erittäin tärkeää, että EU:n uusi päästökauppadirektiivi kaudelle 2021-2030 luo tasaveroiset kilpailuasetelmat EU:n ulkopuolisiin toimijoihin nähden.

Eu:n nykyinen päästökauppajärjestelmä (eu ets)

EU:n uusi ilmastotavoite vuodelle 2030 ei vaikuta nykyisen päästökauppakauden ilmaisten päästöoikeuksien jakamiseen. SSAB on kuitenkin sitä mieltä, että yhtiölle myönnettiin riittämättömät päästöoikeudet sekä Ruotsiin että Suomeen päästökauppakaudelle 2013–2020. Siksi SSAB on valittanut nykyisistä ilmaisia päästöoikeuksia koskevista päätöksistä Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuimeen ja Suomen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeusjutut ovat edelleen vireillä molemmissa tuomioistuimissa. Molemmat tuomioistuimet ovat esittäneet Euroopan Unionin tuomioistuimelle (EUT) ennakkoratkaisupyynnön. SSAB:n Suomea koskeva kuuleminen on odotettavissa vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Yhdysvaltain ilmastoa koskeva toimintasuunnitelma

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (Environmental Protection Agency, EPA) viimeisteli elokuussa 2015 uudet standardit, joiden tavoitteena on vähentää olemassa olevien voimaloiden hiilidioksidipäästöjä. Nämä standardit tunnetaan nimellä Clean Power Plan, ja ne on kehitetty ilmanpuhtautta koskevan Clean Air Act -lain alaisuudessa. EPA:n arvion mukaan Yhdysvaltain sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt tulevat pienenemään Clean Power Plan -standardien avulla vuoteen 2030 mennessä 32 % vuoden 2005 tasoon verrattuna. Clean Power Plan -standardeissa kullekin osavaltiolle asetetaan erilaiset vähennystavoitteet, ja syyskuuhun 2016 mennessä kunkin osavaltion on toimitettava erillinen yhden tai useamman osavaltion kattava suunnitelma tai pyydettävä jatkoaikaa. Teollisuusryhmät ja 24 osavaltiota ovat nostaneet kanteen Clean Power Plania vastaan. Republikaanit ovat tehneet lukuisia lakialoitteita Yhdysvaltojen kongressissa kumotakseen tai lykätäkseen määräyksiä.

Ympäristönsuojelulainsäädäntö

EU:N KIERTOTALOUS

Terästeollisuus pitää joulukuussa 2015 julkaistua EU:n kiertotalouspakettia tervetulleena. Paketti asettaa tavoitteet sekä määrttelee työkalut ja menetelmät, joita pitäisi käyttää, jotta terästuotteita voitaisiin tehokkaasti tuottaa, käyttää, hyödyntää ja kierrättää jatkuvassa kierrossa. Teräs on 100 prosenttisesti kierrätettävä, pysyvä materiaali. Paketissa on uusia toimenpiteitä, jotka kannustavat käyttämään kestäviä, resurssitehokkaita ja kierrätettävissä olevia tuotteita jäsenvaltioissa. Tämän pitäisi myös laajentaa SSAB:n tarjoamien erikoislujien terästen ja kulutusta kestävien terästen markkinoita.

Eu:n teollisuuspäästödirektiivi

SSAB:n toiminnot ovat ympäristöluvanvaraisia ja niille asetetaan ehtoja, jotka ohjaavat tuotanto tasoja, ilmapäästöjä, jätevesiä ja jätehuoltoa. Useilla SSAB:n tuotantopaikkakunnilla on toimintoja, jotka edellyttävät ympäristölupia. Pohjoismaiden tuotantoa säätelee Euroopan teollisuuspäästödirektiivi, ja työ näiden vaatimusten täyttämiseksi on meneillään pääasiassa Luulajassa ja Oxelösundissa Ruotsissa sekä Raahessa Suomessa. Direktiivin yhteydessä on noudatettava parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden Best Available Techniques (BAT) -viiteasiakirjoja. Raudan ja teräksen tuotannon viiteasiakirja on päivitetty vuonna 2012. Suuret polttolaitokset -asiakirja saadaan valmiiksi 2016/2017. Pintakäsittely orgaanisilla liuottimilla sekä rautametallien jalostuksen -asiakirjojen päivitys on alkanut.

Rikkidirektiivi

Rikkipäästöjen erityisvalvonta-alueet (Sulfur Emission Control Areas, SECA) on määritelty meriliikenteelle Itämerellä, Pohjanmerellä, Englannin kanaalissa ja Yhdysvaltain vastuulle kuuluvalla Atlantin rannikolla. Erityisvaatimusten mukaan alusten polttoaineiden rikkipitoisuus ei saa ylittää 0,1 %. Tarkistettu rikkidirektiivi astui voimaan 1. tammikuuta 2015.

Rikkidirektiivi on tärkeä toimi kohti kestävää kehitystä. Tämä kuitenkin tarkoittaa kasvavia kustannuksia johtuen SSAB:n sijainnista SECA-alueella. SSAB pyrkii minimoimaan direktiivin taloudelliset vaikutukset esimerkiksi reittien ja kuljetusmuotojen optimoinnilla, kuljetusten tehokkuutta johtamalla, tyhjänä ajon minimoinnilla, kuormausasteen parantamisella, alihankkijoiden johtamisella sekä sopimusrakenteiden muutoksilla koskien esimerkiksi polttoaineiden ja bunkkerin tehokkuusehtoja.

Reach

Euroopan Unionin kemikaaliasetuksella (REACH) pyritään parantamaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien sisältämiä riskejä vastaan ja parantamaan EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. SSAB on REACH-asetuksen piiriin kuuluvien aineiden ja tuotteiden valmistaja, maahantuoja ja käyttäjä. SSAB toimittaa tietoja toimitusketjuun sisältyvien aineiden ja mahdollisten vaarallisten aineiden rekisteröinnistä. SSAB käyttää kemiallisten käyttöturvallisuustiedotteiden hallintajärjestelmää parantaakseen kemikaalien käyttöä koskevan päivitetyn tiedon hallintaa. Lisäksi SSAB on yhteydessä sidosryhmiin koskien REACHasetuksen asettamia vaatimuksia ja SSAB:n tuotteita, kun velvollisuuksissa tapahtuu muutoksia. SSAB työskentelee yhdessä toimitusketjun osapuolten kanssa korvatakseen REACH-asetuksen piiriin kuuluvat aineet turvallisemmilla heti kun mahdollista. REACH-asioista voi tiedustella osoitteesta reach@ssab.com.

Otsonia koskevat kansalliset ilmanlaatustandardit (ozone national ambient air quality standards [naaqs) – yhdysvallat

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (EPA) antoi lokakuussa 2015 lopullisen päätöksensä kansallisten ilmanlaatustandardien (NAAQS) tarkistamisesta otsonin osalta. Säännöksessä asetetaan ensisijaiseksi ilmanlaatustandardiksi otsonille keskimäärin 70 miljardisosaa (ppb) kahdeksan tunnin aikana ja pidennetään tarkkailukautta. Kotimaan valmistajat ovat huolissaan, että joillakin Yhdysvaltain seuduilla otsonistandardeja saatetaan rikkoa taustapitoisuuksien takia ja vaativat nykyisen 75 miljardisosan standardin säilyttämistä ennallaan. Kongressin molemmissa kamareissa on työn alla lakialoitteet, joiden tarkoituksena on estää EPAa panemasta täytäntöön uusia säännöksiä, kunnes 85 % tavoitteesta tällä hetkellä jäljessä olevista piirikunnista täyttää nykyisen standardin vaatimukset.

Yhdysvaltain vesialueet (waters of the us, wotus)

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (EPA) ja Yhdysvaltain armeijan insinöörijoukot (US Army Corps of Engineers, Corps) julkaisivat toukokuussa 2015 lopullisen päätöksensä Yhdysvaltain vesialueiden määritelmästä (WOTUS), johon sovelletaan liittovaltion veden puhtautta koskevaa Clean Water Act (CWA) -lainsäädäntöä. Säännöksen avulla virastot pyrkivät selkiyttämään tällaisten vesialueiden määritelmää, johon liittyen korkein oikeus antoi päätöksensä vuosina 2001 ja 2006. Sen sijaan, että helpotettaisiin kulkukelpoisten vesistöjen tehokasta lainsäädännöllistä suojaa, lopullinen säädös laajentaisi EPA:n ja Corps-insinöörijoukkojen toimivaltaa. Tämä voisi johtaa kasvaneeseen lupien tarpeeseen ja mahdollisiin oikeudenkäynteihin, jotka vaikuttaisivat negatiivisesti talouteen. Myös lisääntyvät lupien viivästykset voisivat haitata talouskasvua ja johtaa työpaikkojen menetyksiin. Useat osavaltiot ja sidosryhmät eri puolilla maata ovat nostaneet kanteen säädöksestä.

Energiaa ja energiamarkkinoita koskeva lainsäädäntö

Eu:n energiaunioni

EU:n komissio antoi heinäkuussa 2015 ensimmäisen lakipakettinsa EU:n energiaunionin toimeenpanemiseksi. Paketti sisältää mm. tiedonannon ja konsultaation sähkömarkkinamallia koskien. Sen tarkoituksena on laatia tehokkaasti toimivat sähkömarkkinat mm. hintaohjausta parantamalla. SSAB uskoo, että ”energy only”–markkinamalli on paras tapa turvata hyvin toimivien sähkömarkkinoiden toiminta. Toimijoiden mahdollisuus osallistua aktiivisesti markkinoille oikeiden hintasignaalien kautta pitää turvata.

Eu:n energiatehokkuusdirektiivi

Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteeksi parantaa energiatehokkuutta vuoden 2005 tasoon nähden vähintään 27 % vuoteen 2030 mennessä. Jotta EU voisi saavuttaa tämän tavoitteen, teollisuuden on täytettävä kansallisella tasolla lainsäädännössä asetetut vaatimukset. SSAB suorittaa säännöllisesti energiakatselmuksia tuotantopaikoillaan ja pyrkii järjestelmällisesti etsimään energiansäästömahdollisuuksia, mikä on linjassa Euroopan energiatehokkuusdirektiivin kanssa. Direktiivin uusiminen toteutunee vuoden 2016 toisella vuosipuoliskolla.

Olennaiset ympäristönäkökohdat ja tietojen laajuus

SSAB:n olennaisimmat ympäristönäkökohdat määriteltiin vuoden 2014 lopulla suoritetussa olennaisuusanalyysissa ja ne ovat: materiaalit, energia, päästöt ja jätteet. Näiden lisäksi raportoidaan yhtenä näkökohtana myös vesi, koska sen merkitys myös terästeollisuudessa kasvaa jatkuvasti. Ympäristötietojen laajuus ja tiedonkeruu on kuvattu tämän raportin sivulla 5.