5
Hiilidioksiditehokkuus

Hiilidioksiditehokkuus

SSAB on sitoutunut jatkuvaan ympäristötyöhön, jolla pyritään minimoimaan toimintojemme haitalliset ympäristövaikutukset. Masuunimme edustavat hiilidioksiditehokkuudessaan maailman kärkeä. Tästä huolimatta etsimme jatkuvasti kehitysmahdollisuuksia.

Terästuotannon hiilidioksidipäästöt

Teräksen valmistukseen on kaksi eri tapaa. Prosessit eroavat toisistaan siinä, mitä raaka-ainetta niissä käytetään: rautamalmia vai kierrätysterästä. Koska saatavilla oleva kierrätysteräs kattaa nykyään noin 30 prosenttia uuden teräksen tarpeesta, olemme nykyään riippuvaisia sekä kierrätysteräspohjaisesta että rautamalmipohjaisesta teräksestä. Vuonna 2050 kierrätysteräspohjaisen teräksen arvioidaan kattavan noin 50 prosenttia tarpeesta, mikä merkitsee sitä, että 50 prosenttia tarpeesta on edelleen täytettävä rautamalmipohjaisella teräksellä. 

Lue lisää SSAB:n kestävän kehityksen strategiasta tavoitteista

 

SSAB ja hiilidioksidipäästöt

Vuonna 2018 SSAB:n suorat hiilidioksidipäästöt olivat 9,8 miljoonaa tonnia. Noin 90 prosenttia SSAB:n kokonaishiilidioksidipäästöistä on peräisin rautamalmipohjaisesta teräksentuotannosta Luulajan, Oxelösundin ja Raahen tuotantolaitoksilta, ja 98 prosenttia näistä päästöistä liittyy metallurgisiin prosesseihin eli koksin ja hiilen käyttöön pelkisteinä. Vuonna 2018 pohjoismaisen teräksentuotantomme hiilidioksidipäästöt olivat 9,0 miljoonaa tonnia. Pohjoismaisen teräksentuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat Euroopan päästökauppajärjestelmän asettamien rajojen sisällä. Vuonna 2018 Yhdysvaltain kierrätysmetallipohjaisen teräksentuotantomme aiheuttamat suorat hiilidioksidipäästöt olivat 0,7 miljoonaa tonnia.

Lisätietoja tuotantotasoista on luettavissa SSAB:n raporteista

Hiilidioksiditehokkuudessa SSAB on yksi maailman parhaista toimijoista rautamalmipohjaisen terästuotannon alalla – seitsemän prosenttia Euroopan keskiarvoa parempi. Alla olevassa graafissa vertaillaan SSAB:n rautamalmipohjaisen raudantuotannon hiilidioksidipäästöjä muilla alueilla toimivien teräksentuottajien keskimääräisiin hiilidioksidipäästöihin.

Hiilidioksiditehokasta teräksen valmistusta


Raudan valmistuksen indeksoitu hiilitehokkuus perustuu vuonna 2012 kulutettuun hiilimäärään
Lähde: Stahl-Zentrum


Käytännössä tämä merkitsee, että jos SSAB:n tuotantomäärä valmistettaisiin Pohjoismaiden ulkopuolella EU 15 -alueella, päästöt kasvaisivat 600 000 tonnilla (vastaa päästöjä 300 000:sta autosta, joista kukin ajaa 10 000 kilometriä).

 

SSAB:n tavoitteena hiilidioksidipäästöjen vähentäminen

SSAB:n tavoitteena on vähentää teräksentuotannossaan syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 loppuun mennessä pysyvästi 300 000 tonnilla vuoden 2014 tasosta.

Lue lisää SSAB:n kestävän kehityksen strategiasta ja tavoitteista

 

SSAB:n hiilidioksidipäästöjen muodostuminen

On tärkeää erottaa teräksenvalmistusprosessissa käytetystä raaka-aineesta syntyvät ja tuotannossa käytetystä polttoaineesta syntyvät hiilidioksidipäästöt toisistaan, sillä mahdollisuudet vähentää näitä päästöjä ovat erilaiset lähteestä riippuen. Globaalisti 90 prosenttia SSAB:n päästöistä on peräisin raaka-aineista ja 10 prosenttia polttoaineista. Pohjoismaissa 95 prosenttia päästöistä on peräisin raaka-aineista ja 5 prosenttia polttoaineista. Sisäisistä kuljetuksista syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat alle prosentti kokonaispäästöistä.

Rautamalmipohjaiset hiilidioksidipäästöt muodostavat 90 prosenttia SSAB:n kokonaishiilidioksidipäästöistä

SSAB:n masuunit edustavat tehokkuudessaan jo nyt maailman kärkeä, ja mahdollisuudet vähentää päästöjä tämän enempää ovat nykyteknologialla erittäin rajalliset. Nykyään ei ole saatavilla teknologiaa, jonka avulla terästuotannossa käytetty hiili voitaisiin korvata jollakin muulla raaka-aineella. Tämä merkitsee, että päästöjen merkittäviin vähennyksiin tarvitaan teknologisia läpimurtoja. Koko alan laajuinen yhteistyö on tärkeää sellaisten uusien teknologisten ratkaisujen tunnistamiseksi, joiden avulla teräksenvalmistusprosessin vaikutuksia voidaan vähentää. Pohjoismaissa SSAB tekee yhteistyötä Tukholmassa sijaitsevan kuninkaallisen teknologiainstituutti KTH:n, Luulajan teknillisen yliopiston, Taalainmaan yliopiston, Swerean, Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston, Åbo Akademin ja teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa. SSAB Americasin merkittävä kumppani on American Iron and Steel Association (Amerikan rauta- ja teräsyhdistys).

Lue lisää HYBRIT-hankkeesta