Teräsmarkkinat ja SSAB:n asema

Terästeollisuuden dynamiikkaan vaikuttavat teräksen kysynnän, toimituskapasiteetin ja kauppavirtojen sekä raaka-ainemarkkinoiden maailmanlaajuiset trendit. Niihin vaikuttavat puolestaan globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus, väestönkasvu, kaupungistuminen ja digitalisaatio. SSAB on suhteellisen pieni tekijä globaaleilla teräsmarkkinoilla tuotantomäärien suhteen. Sen vuoksi yritys on erikoistunut tiettyihin litteiden hiiliterästen segmentteihin.

Four fundamental forces shaping steel industry dynamics

Neljä terästeollisuuden dynamiikkaa vaikuttavaa tekijää

1. Teräksen kysyntä

Teräksen maailmanlaajuinen kysyntä jatkoi kasvuaan etenkin Kiinan vetämänä, mutta kasvu hidastui vuoden 2019 toisella puoliskolla

Lokakuussa 2019 worldsteel ennusti teräksen maailmanlaajuisen kysynnän kasvavan 3,9 % eli 1,8 miljardiin tonniin vuoden 2019 aikana ja lisäksi 1,7% vuonna 2020. Vaikka Kiinan talouskasvu hiipuu, maa vastaa edelleen suurelta osin teräksen maailmanlaajuisen kysynnän kehityksestä. Kaiken kaikkiaan kysyntä oli vahvaa kaikilla markkinoilla vuoden 2019 alkupuoliskolla, mutta kasvu hidastui vuoden toisella puoliskolla erityisesti sen vuoksi, että asiakkaat käyttivät olemassa olevia varastojaan markkinatilanteen muuttuessa aiempaa epävarmemmaksi. Valmistavan teollisuuden, erityisesti autoteollisuuden, myynnit supistuivat monissa maissa, mikä vaikutti puolestaan teräsmarkkinoihin. Teräsasiakkaiden varovaisuus on pääosin seurausta yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta, kauppajännitteiden jatkumisesta ja geopoliittisista tekijöistä. Pitkän aikavälin kysyntänäkymät ovat kuitenkin positiiviset.

Apparent demand for finished steel products

Tuottavuuteen ja kestävään kehitykseen keskittyvät innovaatiot kasvattavat teräksen kysyntää

Globaalit megatrendit ja teollisuudenalojen suuntaukset vaikuttavat kysyntään kaikilla aloilla, myös terästeollisuudessa. Teräsyhtiöt jatkavat tuotevalikoimiensa kehittämistä vastatakseen asiakkaiden tuleviin tarpeisiin. Esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuudessa toimivat asiakkaat pyrkivät vähentämään kustannuksia, parantamaan turvallisuutta ja keventämään tuotteidensa painoa. Kaivosteollisuudessa halutaan lisätä koneiden ja laitteiden kestävyyttä ja vähentää seisokkiaikoja. Nämä trendit ovat johtaneet erikoislujien terästen käytön lisääntymiseen. Erikoislujat tuotteet tarjoavat monenlaisia etuja ja mahdollistavat vahvemmat, kevyemmät ja kestävämmät teräsratkaisut. Toisin sanoen erikoislujien terästen kasvupotentiaali on standarditeräksiä korkeampi.

 

2. Teräksen tuotantokapasiteetti

Tuotantokapasiteetti ja kysyntä ovat aiempaa paremmassa tasapainossa

Teräksen ylituotanto on ennen kaikkea Kiinassa ja pienemmässä määrin Euroopassa vaikuttanut terästeollisuuden dynamiikkaan vuoden 2008 talouskriisistä lähtien. Kysynnän ja tuotantokapasiteetin välinen tasapaino on kuitenkin parantunut viime vuosina. Viime vuosina Kiinan viranomaiset ovat pyrkineet aktiivisesti parantamaan tilannetta edistämällä kysyntää, konsolidoimalla teräsvalmistajia ja vähentämällä kapasiteettia, minkä ansiosta raakateräksen tuotantokapasiteetti on pienentynyt 130 miljoonalla tonnilla. Yhdysvaltain markkinoilla puolestaan kysyntää on enemmän kuin tarjontaa ja tuonti kattaa noin 30 % teräksen kysynnästä. Suotuisan markkinatilanteen ansiosta monet yhdysvaltalaistuottajat ovat kuitenkin lisänneet kotimaista terästuotantokapasiteettia, minkä vaikutukset nähdään tulevina vuosina. Kapasiteetti laajenee myös monissa kehittyvissä, teollistuvissa maissa. Kysyntä ja tuotantokapasiteetti olivat pääosin tasapainossa vuosina 2018 ja 2019, mutta moni merkittävistä teräksentuottajista, SSAB mukaan luettuna, sääti tuotantotasoja kapasiteettia sulkemalla, kun kysyntä laski Euroopassa vuonna 2019.

Tarjonnassa on tapahtunut alueellisia muutoksia

Terästoimialalla 20 viime vuoden aikana tapahtuneesta laajamittaisesta konsolidoitumisesta huolimatta maailmanlaajuiset teräsmarkkinat ovat yhä suhteellisen pirstoutuneet. Konsolidoitumista on yritetty edistää viime aikoina vaihtelevalla menestyksellä. ThyssenKrupp ja Tata Steel Europe pyrkivät fuusioitumaan vuonna 2019, mutta EU-komissio hylkäsi hankkeen kilpailuoikeuden vastaisena. ArcelorMittal osti Italian suurimman terästuottajan, Ilvan, mutta vuonna 2019 kaupan loppuunsaattamisessa ilmeni ongelmia, kun ArcelorMittalia ei aiempien puheiden mukaisesti enää aiottukaan vapauttaa tehtaan puhdistussuunnitelmaan liittyvästä vastuusta. Neuvottelut Italian hallituksen kanssa ovat kuitenkin edelleen käynnissä. Yrityksiä on yhdistynyt myös Kiinan markkinoilla.

 

3. Teräksen kauppavirrat

Kauppajännitteet ovat kasvaneet

Globaali kauppa on joutunut tiukan tarkastelun ja keskustelun kohteeksi viime vuosien aikana, ja yhä useampi maa on ottanut käyttöön erilaisia suojausmekanismeja. Kaupan esteitä hyödynnetään enenevissä määrin, ja kansainvälisten kauppaan liittyvien oikeustapausten määrä on lisääntynyt lähes 50 % vuodesta 2016 vuoteen 2019. Yhdysvaltain tuontitullit lienevät esteistä tunnetuimpia, mutta toimiin on ryhdytty monissa muissakin maissa. Nykyiset kauppapolitiikat ovat luultavasti voimassa useamman vuoden, ja uusia voidaan luoda, mikäli ne nähdään tarpeellisina tai hyökkäävät kauppatavat jatkuvat. Ne saattavat hidastaa taloudellista kasvua ja estää erikoistuotteiden vientiä, mutta toisaalta niiden voidaan olettaa tukevan teräksen hintoja kotimarkkinoilla.

Markkinat alueellistuvat

Kauppapolitiikat sekä lisääntynyt paikallinen teräksen kysyntä ovat vähentäneet kauppaa erityisesti maantieteellisten alueiden välillä. Alueen rajat ylittävä teräskauppa (eli pois lukien esim. EU:n, NAFTA:n tai IVY:n sisäinen kauppa) vastasi 16 %:sta vuoden 2018 maailmanlaajuisesta teräskysynnästä, mikä tarkoittaa yhden prosenttiyksikön laskua vuoteen 2017 verrattuna. Yhdysvallat on yhä teräksen suurin nettotuoja. Vuonna 2018 kauppavaje oli Yhdysvalloissa noin 23 miljoonaa tonnia ja Euroopassa noin 17 miljoonaa tonnia.

 

4. Raaka-aineet

Raaka-aineiden hintojen volatiliteetti on lisääntynyt

Teräksentuotanto edellyttää paljon raaka-aineita, kuten rautamalmia, romumetallia, metallurgista hiiltä, injektiohiiltä, koksia ja seosaineita. Raaka-aineiden hinnat vaikuttavat siksi suuresti terästeollisuuden toimintaedellytyksiin. Suuret raaka-ainekategoriat hinnoitellaan merikuljetuksiin liittyvän saatavuuden ja kysynnän perusteella, joista jälkimmäiseen vaikuttavat ennakoidut terästuotantotasot. Lähinnä Yhdysvaltain dollareissa ilmoitettujen hintojen volatiliteetti on lisääntynyt viime vuosina, mikä on seurausta epävarmasta ja vaihtelevasta asiakaskysynnästä eri puolilla maailmaa, raaka-aineiden toimitusongelmista, valuuttavaihteluista ja ostajien yleisestä hintaspekulaatiosta.

Raaka-aineiden hinnat aiheuttivat haasteita vuonna 2019

Vuonna 2019 rautamalmin hinnat nousivat korkeammaksi kuin vuosiin, mutta terästen hinnat eivät pysyneet mukana hintakehityksessä, mikä kavensi teräksentuottajien katteita. Raudan hinnannousua aiheuttivat pääasiassa muutaman suuren edullisimman tuottajan tuotantokatkokset yhdistettynä Kiinan suuriin terästuotantomääriin perustuvaan kovaan kysyntään. Tämän vuoksi kustannuskäyrän yläpäässä olevat tuottajat pystyivät vaikuttamaan maailmanlaajuisiin rautamalmin hintoihin tavallista enemmän. Rautamalmin hinnat alkoivat kuitenkin laskea syksyn aikana.

 

Terästen hinnat

Teräksen kysyntä, toimituskapasiteetti ja kauppavirrat sekä raaka-aineet vaikuttavat kaikki terästuotteiden myyntihintoihin maailmanlaajuisesti. Teräksen hintakehitys on ollut viime vuosina yhä vaihtelevampaa ja vaikeasti ennakoitavissa, mikä heijastaa yllä mainittujen neljän tekijän turbulenttia kehitystä. Terästen hinnat kehittyivät negatiivisesti kaikilla maantieteellisillä alueilla vuoden 2019 aikana edellisvuoteen verrattuna.

SSAB:n asema teräsmarkkinoilla

SSAB:n toimialaa ovat litteät hiiliteräkset, ts. teräkset, joissa on tietty hiilipitoisuus ja jotka on valssattu litteiksi levy- tai nauhatuotteiksi. SSAB:n teräksentuotantokapasiteetti on noin 8,8 miljoonaa tonnia vuodessa, joten se on pieni toimija globaaleilla hiiliteräsmarkkinoilla. Tästä syystä SSAB erikoistuu ja keskittyy litteiden hiiliterästen neljälle alasegmentille, joilla sillä on vahvat markkina-asemat:

  1. Nauha- levy- ja putkituotteet, Pohjoismaat
  2. Kvarttolevyt, Pohjois-Amerikka
  3. Autoteollisuuden premium-teräkset (Advanced High-Strength Steels, AHSS) globaalisti
  4. Lujat teräkset (Quenched & Tempered, Q&T ja AHSS) globaalisti

SSAB:llä on johtava asema Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan kotimarkkinoilla. SSAB:llä on nauha- ja levytuotteissa noin 40–45 %:n markkinaosuus Pohjoismaissa. Pohjois-Amerikassa SSAB on suurin levytuottaja lähes 30 %:n markkinaosuudellaan. SSAB:llä on myös johtoasema nuorrutusteräksisissä nauha- ja levytuotteissa (Q&T) ja valikoiduilla pitkälle kehitettyjen erikoislujien terästen (AHSS) segmenteillä erikoislujien terästen tuottajana maailmassa. SSAB:llä on johtavat tuotemerkit, ainutlaatuinen tuotevalikoima ja asiantuntemus, ja yhtiö on investoinut merkittävästi tuotantokapasiteettiinsa.

Edellä mainitut markkina-alueet kattavat noin 3 % globaaleista hiiliteräsmarkkinoista. SSAB on muutakin kuin teräksenvalmistaja: se on myös teräksen ja muiden metallien jakelija tytäryhtiönsä Tibnorin kautta ja tarjoaa teräspohjaisia rakennusratkaisuja tytäryhtiönsä Ruukki Constructionin kautta.

SSAB is market leader in defined areas of the global steel market

SSAB:n palvelemia asiakassegmenttejä ovat raskas kuljetuskalusto, rakentaminen ja infrastruktuuri, autoteollisuus, teollisuuden sovellukset, rakennuskoneet (mukaan lukien nostimet), energia sekä materiaalin käsittelylaitteet (mukaan lukien kaivosteollisuus). Kotimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa standarditeräksiä myydään myös teräspalvelukeskusten ja jakelijoiden kautta.