5

Teräsmarkkinat ja SSAB:n asema

Terästeollisuuden dynamiikkaan vaikuttavat teräksen kysynnän, teräksen toimituskapasiteetin, teräksen kauppavirtojen sekä raaka-ainemarkkinoiden globaalit trendit. Niihin vaikuttavat puolestaan globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus, väestönkasvu, kaupungistuminen ja digitalisaatio. SSAB on suhteellisen pieni tekijä globaaleilla teräsmarkkinoilla tuotantomäärien suhteen. Sen vuoksi yritys on erikoistunut tiettyihin litteisiin hiiliterässegmentteihin.



Neljä terästeollisuuden dynamiikkaa vaikuttavaa tekijää


1. Teräksen kysyntä

Teräksen kysyntä on kasvanut monta vuotta peräkkäin ja pitkän aikavälin näkymät ovat positiiviset

Teräksen globaalin vuosittaisen kulutuksen arvioidaan olleen vuonna 2018 noin 1,6 miljardia tonnia. Vuosina 2013–2018 hiiliteräksen kulutus on kasvanut noin 8 %. Pitkän aikavälin kysyntänäkymät ovat positiiviset.

Muutaman viime vuosikymmenen aikana Kiina ja muut kehittyvät maat ovat olleet vastuussa suuresta osasta teräksen kysynnän kasvusta. Nykyään Kiina on suurin paikallinen markkina-alue: sen osuus on lähes 50 %. Euroopan osuus on noin 13 % ja NAFTA-maiden noin 9 %. Kysyntä ei kuitenkaan ole kasvanut Kiinassa viime vuosina enää yhtä nopeasti, ja vuonna 2019 kysynnän odotetaan pysyvän ennallaan, sillä Kiina on astunut uuteen, vähemmän teräsintensiiviseen kasvuvaiheeseen.

Samaan aikaan kuitenkin luottamus talouteen, suuri investointien määrä ja terästä käyttävien alojen aiempaa parempi liiketoimintaympäristö yhdessä raaka-aineiden hintojen nousun kanssa on lisännyt teräksen kysyntää sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa. Worldsteel Associationin ennusteen (lokakuu 2018) mukaan teräksen kysyntä kasvaa globaalisti 1,4 % vuonna 2019.


Tuottavuuteen ja kestävään kehitykseen keskittyvät innovaatiot kasvattavat teräksen kysyntää

Muiden alojen tavoin myös teräsyritysten on tärkeä mukauttaa tuotevalikoimaansa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuudessa toimivat asiakkaat pyrkivät vähentämään kustannuksia, parantamaan turvallisuutta ja keventämään tuotteidensa painoa. Kaivosteollisuudessa asiakkaat pyrkivät lisäämään laitteiden kestävyyttä ja vähentämään seisokkiaikoja.

Nämä trendit ovat johtaneet erikoislujien terästen käytön lisääntymiseen. Ne tarjoavat monenlaisia etuja ja mahdollistavat vahvemmat, kevyemmät ja kestävämmät teräsratkaisut. Toisin sanoen erikoislujien terästen kasvupotentiaali on standarditeräksiä suurempi.

 

2. Teräksen tuotantokapasiteetti

Teräksen tuotantokapasiteetti

Terästoimialalla viimeisten 20 vuoden aikana tapahtuneesta laajamittaisesta konsolidoitumisesta huolimatta maailmanlaajuiset teräsmarkkinat ovat yhä suhteellisen pirstoutuneet. Kiinan ja muun Aasian teräksentuotantokapasiteetti on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyään Kiina tuottaa noin 50 % koko maailman teräksestä ja on siten suurin yksittäinen teräksentuottaja. Sitä seuraavat Japani, Intia, Yhdysvallat ja Venäjä. Teräksen ylituotanto ennen kaikkea Kiinassa ja pienemmässä määrin Euroopassa on vaikuttanut terästeollisuuden dynamiikkaan vuoden 2008 talouskriisistä lähtien.

Vaikka tilanne on parantunut hieman, piilevää ylikapasiteettia on yhä jäljellä. Kyseinen ylikapasiteetti koskee kuitenkin lähinnä Kiinaa ja muuta Aasiaa. Viime vuosina Kiinan viranomaiset ovat pyrkineet aktiivisesti parantamaan tilannetta yhdistämällä yrityksiä ja vähentämällä kapasiteettia. Yhdysvaltain markkinoilla puolestaan kysyntää on enemmän kuin tarjontaa ja tuonti kattaa noin 30 % teräksen kysynnästä. Teräskapasiteetin maailmanlaajuinen käyttöaste nousi vuonna 2018 noin 78 %:iin.

 

3. Teräksen kauppavirrat

Muutokset kauppapolitiikassa ja markkinoiden alueellistuminen

Tarjonnan ja kysynnän epätasapaino on lisännyt tuontia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Alueen rajat ylittävä teräskauppa (eli pois lukien esim. EU:n, NAFTA:n tai IVY:n sisäinen kauppa) vastasi 17 %:a vuoden 2017 maailmanlaajuisesta teräskysynnästä. Kiina on suurin viejä ja Yhdysvallat suurin nettotuoja.

Globaalia kauppaa on analysoitu ja siitä on keskusteltu kattavasti viime vuosien aikana, ja yhä useampi maa on luonut suojausmekanismeja. Kauppapolitiikat sekä lisääntynyt paikallinen teräksen kysyntä ovat vähentäneet kauppaa. Huomattavinta on, että Kiinan teräksen vienti laski 8 % 75 miljoonasta tonnista vuonna 2017 69 miljoonaan tonniin vuonna 2018. Yhdysvallat on yhä teräksen suurin nettotuoja. Yhdysvaltain kauppavaje on noin 25 miljoonaa tonnia, ja maa on ottanut käyttöön Section 232 -tariffit suurimmalle osalle tuontiteräksestä. EU ja muut alueet ovat asettaneet vastatoimia. Nykyiset kauppapolitiikat ovat luultavasti voimassa useamman vuoden, ja uusia voidaan luoda, mikäli ne nähdään tarpeellisina tai hyökkäävät kauppatavat jatkuvat. Ne saattavat hidastaa taloudellista kasvua ja/tai estää erikoistuotteiden vientiä, mutta toisaalta niiden voidaan olettaa tukevan teräksen hintoja kotimarkkinoilla.

 

4. Raaka-aineet

Raaka-aineiden hintojen volatiliteetti on lisääntynyt

Teräksentuotanto edellyttää paljon raaka-aineita, kuten rautamalmia, romumetallia, metallurgista hiiltä, injektiohiiltä, koksia ja seosaineita. Raaka-aineiden hinnat vaikuttavat siksi suuresti terästeollisuuden toimintaedellytyksiin. Raaka-aineet hinnoitellaan maailman markkinoilla, ja lähinnä Yhdysvaltain dollareissa ilmoitetut hinnat vaihtelevat teräksen kysynnän mukaan. Hintojen volatiliteetti on lisääntynyt viime vuosina, mikä on seurausta vaihtelevasta asiakaskysynnästä eri puolilla maailmaa, raaka-aineiden toimitusongelmista ja hintaspekulaatiosta.


Terästen hinnat

Teräksen kysyntä, teräksen tuotantokapasiteetti, teräksen kauppavirrat ja raaka-aineet vaikuttavat kaikki terästuotteiden myyntihintoihin maailmanlaajuisesti. Teräksen hintakehitys on ollut viime vuosina yhä vaihtelevampaa ja vaikeasti ennakoitavissa, mikä heijastaa yllä mainittujen neljän tekijän turbulenttia kehitystä.

 

SSAB:n asema teräsmarkkinoilla

SSAB:n toimialaa ovat litteät hiiliteräkset, ts. teräkset, joissa on tietty hiilipitoisuus ja jotka on valssattu litteiksi levy- tai nauhatuotteiksi. SSAB:n teräksentuotantokapasiteetti on noin 8,8 miljoonaa tonnia vuodessa, joten se on pieni toimija globaaleilla hiiliteräsmarkkinoilla. Tästä syystä SSAB erikoistuu ja keskittyy litteiden hiiliterästen neljälle alasegmentille, joilla sillä on vahvat markkina-asemat:

  1. Nauha- levy- ja putkituotteet, Pohjoismaat
  2. Kvarttolevyt, Pohjois-Amerikka
  3. Autoteollisuuden premium-teräkset (Advanced High-Strength Steels, AHSS) globaalisti
  4. Lujat teräkset (Quenched & Tempered, Q&T ja AHSS) globaalisti

SSAB:llä on johtava asema Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan kotimarkkinoilla. SSAB:llä on nauha- ja levytuotteissa noin 40–45 %:n markkinaosuus Pohjoismaissa. Pohjois-Amerikassa SSAB on suurin levytuottaja lähes 30 %:n markkinaosuudellaan.

SSAB:llä on myös johtoasema nuorrutusteräksissä (Q&T) ja valikoiduilla pitkälle kehitettyjen erikoislujien terästen (AHSS) segmenteillä erikoislujien terästen tuottajana maailmassa. SSAB:llä on johtavat tuotemerkit, ainutlaatuinen tuotevalikoima ja asiantuntemus, ja yhtiö on investoinut merkittävästi tuotantokapasiteettiinsa.

Nämä markkina-alueet kattavat noin kolme prosenttia globaaleista hiiliteräsmarkkinoista. SSAB on muutakin kuin teräksenvalmistaja: se on myös teräksen ja muiden metallien jakelija tytäryhtiönsä Tibnorin kautta ja tarjoaa teräspohjaisia rakennusratkaisuja tytäryhtiönsä Ruukki Constructionin kautta.

SSAB:n palvelemia keskeisimpiä asiakassegmenttejä ovat raskas kuljetuskalusto, rakentaminen ja infrastruktuuri, autoteollisuus, teollisuuden sovellukset, rakennuskoneet (mukaan lukien nostimet), energia sekä materiaalin käsittelylaitteet (mukaan lukien kaivosteollisuus). Kotimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa standarditeräksiä myydään pääasiassa teräspalvelukeskusten ja jakelijoiden kautta.