Teräsmarkkinat ja SSAB:n asema

Terästeollisuuden dynamiikkaan vaikuttavat teräksen kysynnän, toimituskapasiteetin ja kauppavirtojen sekä raaka-ainemarkkinoiden maailmanlaajuiset trendit. Niihin vaikuttavat puolestaan globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus, väestönkasvu, kaupungistuminen ja digitalisaatio. SSAB on suhteellisen pieni tekijä globaaleilla teräsmarkkinoilla tuotantomäärien suhteen. Sen vuoksi yritys on erikoistunut tiettyihin litteiden hiiliterästen segmentteihin.

Four fundamental forces shaping steel industry dynamics

Neljä terästeollisuuden dynamiikkaa vaikuttavaa tekijää

1. Teräksen kysyntä

Maailmanlaajuinen teräksen kysyntä laski rajusti Covid-19-pandemian takia

Teräksen kysyntä alkoi parantua vuoden 2020 alussa haastavan puolivuotiskauden jälkeen, mutta Covid-19-pandemian aiheuttama voimakas vastatuuli alkoi pian. Teräksen kysyntä pysyi suhteellisen hyvänä epidemian alussa, kun asiakkaat täydensivät varastojaan tulevien toimitushäiriöiden vähentämiseksi, mutta laski sitten jyrkästi useimmilla markkinoilla ja monissa segmenteissä. Keskeiset terästä käyttävät segmentit, kuten autoteollisuus, sulkivat tuotantonsa kokonaan osaksi vuotta monissa maissa rajoitustoimenpiteiden vuoksi. Lisäksi loppukäyttäjien heikko kysyntä ja toimitusketjun häiriöt aiheuttivat haasteita useimmissa segmenteissä koko vuoden ajan. Teräksen kysyntä alkoi nousta tasaisesti kohti vuoden loppua, mutta elpymisen pandemiaa edeltävälle tasolle odotetaan vievän aikaa. Kiina on toipunut nopeimmin, kun taas toiminta esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa on elpynyt selvästi hitaammin.

Tuottavuuteen ja kestävään kehitykseen keskittyvät innovaatiot kasvattavat teräksen kysyntää

Globaalit megatrendit ja teollisuudenalojen suuntaukset vaikuttavat kysyntään kaikilla aloilla, myös terästeollisuudessa. Esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuuden asiakkaat pyrkivät vähentämään kustannuksia, parantamaan turvallisuutta ja keventämään tuotteidensa painoa ja pienentämään siten ympäristövaikutustaan. Kaivosteollisuudessa halutaan lisätä laitteiden kestävyyttä ja vähentää seisokkiaikoja. Erikoislujat teräkset tarjoavat monenlaisia etuja ja mahdollistavat vahvemmat, kevyemmät ja kestävämmät ratkaisut. Näiden terästen käyttö lisääntyy jatkuvasti ja niiden kasvupotentiaali on tavanomaisia teräksiä suurempi. Lisäksi useat segmentit ovat yhä kiinnostuneempia teräksestä, jonka CO2-päästöt ovat matalat. Teräsyhtiöt pyrkivät nyt tuomaan markkinoille ratkaisuja, jotka vastaavat kovaan kysyntään.

2. Teräksen tuotantokapasiteetti

Toimiala ryhtyy toimiin kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi markkinoiden laskun jälkeen

Teräksen ylituotanto on ennen kaikkea Kiinassa, mutta myös Euroopassa, vaikuttanut terästeollisuuden dynamiikkaan vuoden 2008 talouskriisistä lähtien. Kysynnän ja tuotantokapasiteetin välinen tasapaino on kuitenkin parantunut viime vuosina. Vuoden 2020 alussa markkinat näyttivät suotuisilta, kunnes pandemia alkoi levitä.

Useimmissa maissa terästeollisuuden täytyi ryhtyä lyhyen aikavälin toimiin kysynnän laskiessa. Näitä olivat muun muassa masuunien väliaikainen sulkeminen, käyttökatkokset valokaariuuneissa ja osa-aikaiset lomautukset. Joissakin tapauksissa masuunit on suljettu pysyvästi. Etenkin Kiinan viranomaiset työskentelivät aktiivisesti maan tilanteen parantamiseksi herättämällä kysyntää ja tarjoamalla kannustimia taloudellisen elpymisen edistämiseen ja terästeollisuuteen kohdistuvan vaikutuksen vähentämiseen.

Tarjonnassa on tapahtunut alueellisia muutoksia

Monet alueelliset tarjonnan muuttumisen trendit jatkuivat vuonna 2020. Euroopassa pyritään vahvasti vihreään teknologiaan ja entistä kestävämpiin teräksentuotantoprosesseihin. Vaikka teräsyhtiöiden yhdistymisistä keskusteltiin, merkittäviä sopimuksia ei julkistettu. Yhdysvalloissa on käynnissä useita uusia valokaariuunilaitoksia rakentavia uudishankkeita. Yhdysvaltojen hiiliteräslevymarkkinoilla syntyi myös uusi suuri teräsyhtiö, kun kaivosyhtiö Cleveland-Cliffs osti AK Steelin ja suurimman osan ArcelorMittalin Yhdysvaltojen toiminnasta. Aasiassa keskittyminen jatkuu ja Baowu ohitti ArcelorMittalin maailman suurimpana teräsyhtiönä.

 

3. Teräksen kauppavirrat

Kauppajännitteet kasvavat

Globaali kauppa on joutunut tiukan tarkastelun ja keskustelun kohteeksi, ja yhä useampi maa on ottanut käyttöön erilaisia suojausmekanismeja. Kaupan esteitä oli ryhdytty ottamaan käyttöön kaikkialla maailmassa jo ennen Covid-19-pandemiaa ja oikeustapausten määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Yhdysvaltain tuontitullit lienevät esteistä tunnetuimpia, mutta toimiin on ryhdytty monissa muissakin maissa. Covid-19-pandemian aikana ryhdyttiin lisätoimenpiteisiin tuontiteräksen virran hallitsemiseksi paremmin. Tämä näkyy esimerkiksi Euroopassa, jossa käytettiin maakohtaisia tuontikiintiöitä aiempaa enemmän. Kauppapolitiikat ovat luultavasti voimassa useita vuosia, ja uusia voidaan luoda, mikäli ne nähdään tarpeellisina hyökkääviä kauppatapoja vastaan. Ne saattavat hidastaa taloudellista kasvua ja estää erikoistuotteiden vientiä, mutta toisaalta niiden voidaan lyhyellä aikavälillä olettaa tukevan teräksen hintoja kotimarkkinoilla.

Markkinat alueellistuvat

Kauppapolitiikat sekä lisääntynyt paikallinen teräksen kysyntä ovat vähentäneet kauppaa maantieteellisten alueiden välillä. Alueen rajat ylittävä teräskauppa (eli pois lukien esim. EU:n, NAFTA:n tai IVY:n sisäinen kauppa) on ollut viime vuosina laskussa ja vastasi 14 %:sta vuoden 2019 maailmanlaajuisesta teräskysynnästä, mikä tarkoittaa kahden %-yksikön laskua 2018 verrattuna. Yhdysvallat on yhä teräksen suurin nettotuoja. Vuonna 2019 kauppavaje oli Yhdysvalloissa noin 20  ja Euroopassa noin 12 miljoonaa tonnia. On huomattavaa, että Kiina, joka on historiallisesti ollut teräksen merkittävä nettoviejä, on ollut nettotuoja osan vuotta 2020 vahvan kotimaisen kysynnän palautumisen jälkeen. Covid-19-pandemia voi vaikuttaa entisestään markkinoiden alueellistumiseen, sillä yritykset saattavat harkita toimitusketjujen paikallisuuden lisäämistä. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön kauppapolitiikkoja paikallisten töiden turvaamiseksi ja talouden vihreän elvyttämisen tukemiseksi esimerkiksi hiilitulleilla.

 

4. Raaka-aineet

Rautamalmin hinnassa jyrkkä nousu

Rautamalmin hinta nousi ennätystasolle vuonna 2019. Vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla rautamalmin hinta alkoi kuitenkin laskea jyrkästi noustakseen taas nopeasti vuoden toisella puoliskolla. Rautamalmin hinnannousua aiheuttivat pääasiassa muutaman suuren edullisimman tuottajan tuotantokatkokset yhdistettynä Kiinan suuriin terästuotantomääriin perustuvaan kysyntään. Tämän vuoksi kustannuskäyrän yläpäässä olevat tuottajat pystyivät vaikuttamaan maailmanlaajuisiin rautamalmin hintoihin tavallista enemmän. Korkeat rautamalmin hinnat vaikuttivat negatiivisesti terästuotannon tuottavuuteen, koska tuottajat eivät pystyneet siirtämään kustannuksia asiakashintoihin.

 

Terästen hinnat

Teräksen kysyntä, toimituskapasiteetti ja kauppavirrat sekä raaka-aineet vaikuttavat kaikki terästuotteiden myyntihintoihin. Teräksen hintakehitys on ollut viime vuosina yhä vaihtelevampaa ja vaikeasti ennakoitavissa, eikä Covid-19-pandemia ole osaltaan vakauttanut hintoja. Kun tarkastellaan vuoden 2020 hintoja, kuumavalssatun kelateräksen hinnat laskivat Euroopassa noin 10 % vuoden alusta kesän loppuun, jolloin hinnat alkoivat elpyä ja nousivat 40 % vuoden alkua korkeammiksi. Erityisesti tämä vaikutti levyjen vakiohintoihin, jotka laskivat vuoden alussa, mutta palautuivat hyvin. Levyjen hinnat ovat nousseet Euroopassa noin 15 % ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lähes 22 %.

SSAB:n asema teräsmarkkinoilla

SSAB:n toimialaa ovat litteät hiiliteräkset, ts. teräkset, joissa on tietty hiilipitoisuus ja jotka on valssattu litteiksi levy- tai nauhatuotteiksi. SSAB:n teräksentuotantokapasiteetti on noin 8,8 miljoonaa tonnia vuodessa, joten se on pieni toimija globaaleilla hiiliteräsmarkkinoilla. Tästä syystä SSAB erikoistuu ja keskittyy litteiden hiiliterästen neljälle alasegmentille, joilla sillä on vahvat markkina-asemat:

  1. Nauha- levy- ja putkituotteet, Pohjoismaat
  2. Kvarttolevyt, Pohjois-Amerikka
  3. Autoteollisuuden premium-teräkset (Advanced High-Strength Steels, AHSS) globaalisti
  4. Lujat teräkset (Quenched & Tempered, Q&T ja AHSS) globaalisti

SSAB:llä on johtava asema Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan kotimarkkinoilla. SSAB:llä on nauha- ja levytuotteissa noin 40 %:n markkinaosuus Pohjoismaissa. Pohjois-Amerikassa SSAB on suurin levytuottaja noin 30 %:n markkinaosuudellaan. SSAB:llä on myös johtoasema nuorrutusteräksisissä nauha- ja levytuotteissa (Q&T) ja valikoiduilla pitkälle kehitettyjen erikoislujien terästen (AHSS) segmenteillä erikoislujien terästen tuottajana maailmassa. SSAB:llä on johtavat tuotemerkit, ainutlaatuinen tuotevalikoima ja asiantuntemus, ja yhtiö on investoinut merkittävästi tuotantokapasiteettiinsa.

Edellä mainitut markkina-alueet kattavat noin 3 % globaaleista hiiliteräsmarkkinoista. SSAB on muutakin kuin teräksenvalmistaja: se on myös teräksen ja muiden metallien jakelija tytäryhtiönsä Tibnorin kautta ja tarjoaa teräspohjaisia rakennusratkaisuja tytäryhtiönsä Ruukki Constructionin kautta.

SSAB:n palvelemia asiakassegmenttejä ovat raskas kuljetuskalusto, rakentaminen ja infrastruktuuri, autoteollisuus, teollisuuden sovellukset, rakennuskoneet (ml. nostimet), energia sekä materiaalin käsittelylaitteet (ml. kaivosteollisuus). Kotimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa standarditeräksiä myydään myös teräspalvelukeskusten ja jakelijoiden kautta.

5