5
Uutisarkisto Ruotsin energiavirasto tukee hiilidioksidivapaan raudantuotannon hanketta
14.6.2016 10:00 CET Kestävä kehitys, vastuullisuus, HYBRIT

Ruotsin energiavirasto tukee hiilidioksidivapaan raudantuotannon hanketta

Ruotsin energiavirasto (Energimyndigheten) on tänään päättänyt tukea 6,7 miljoonalla Ruotsin kruunulla esitutkimusta SSAB:n, LKAB:n ja Vattenfallin yhteisprojektissa hiilidioksidivapaan raudan tuotantoprosessin kehittämiseksi.

-       Olemme erittäin ilahtuneita siitä, että Ruotsin energiavirasto on päättänyt tukea esitutkimusta hiilidioksidivapaan raudantuotannon projektissa. Projektin onnistuminen on hyvin tärkeää terästeollisuudelle, mutta myös merkittävä panostus kohti fossiilisista polttoaineista vapaata Ruotsia vuoteen 2045 mennessä, sanoo SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist.

Projekti jakautuu kolmeen vaiheeseen: vuoden 2017 loppuun jatkuva esitutkimus, jossa kartoitetaan projektin edellytyksiä. Seuraavaksi on vuorossa konkreettisempi tutkimus- ja kehitysohjelma pilotteineen vuoteen 2024 ja lopuksi suunnitelmana on toteuttaa teollisen mittakaavan koelaitos vuoteen 2035 mennessä.

Huhtikuun alussa SSAB, LKAB ja Vattenfall ilmoittivat käynnistävänsä yhteisprojektin ratkaistakseen hiilidioksidikysymyksen Ruotsin terästeollisuudessa. Nykyisestä masuuniprosessista, jossa käytetään kivihiiltä ja koksia, on tarkoitus siirtyä suoraan raudan pelkistämiseen vetyä käyttäen, jolloin päästönä syntyy hiilidioksidin sijasta vettä.

-       Projekti voi merkitä radikaalin muutoksen alkua Ruotsin terästeollisuudessa. Pitkällä aikavälillä se voi merkitä sitä, että Ruotsi on maailman ensimmäinen maa. jossa on laajamittaista raudantuotantoa vedyn avulla, sanoo Ruotsin energiaviraston Kestävän Teollisuuden yksikön johtaja Klara Helstad.

SSAB :n nykyinen tuotantojärjestelmä on jo nyt yksi maailman tehokkaimmista hiilidioksidipäästöjen osalta. Kuitenkin nykyinen teknologia tarkoittaa väistämättä myös sitä, että yritys on Ruotsin suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde.

Ruotsi on sopiva kohde tällaiselle hankkeelle, sillä maassa on erikoistunutta ja innovatiivista terästeollisuutta, fossiilisesta hiilestä vapaata sähköä sekä Euroopan laadukkainta rautamalmia.

Hankkeen onnistumiselle tarvitaan kuitenkin edelleen valtion, tutkimuslaitosten ja yliopistojen merkittävää kansallista panosta seuraavien 20-25 vuoden aikana..

Lisätietoja:
Viktoria Karsberg, Ulkoisen viestinnän johtaja, +46-722 33 52 88