17.2.2005
08:35 CET
Rautaruukki Oyj tilinpäätöstiedote 2004
Rautaruukki Oyj Pörssitiedote 17.2.2005 klo 9.35
RAUTARUUKILTA ERINOMAINEN TULOS - TASE VAHVISTUI MERKITTÄVÄSTI
- Liikevaihto 3569 miljoonaa euroa (2003: 2953 milj. euroa).
- Liikevoitto 475 miljoonaa euroa (128, sisältää kertaluonteisia
eriä -42).
- Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja 430 miljoonaa euroa (70).
- Osakekohtainen tulos 2,31 euroa (0,39).
- Nettovelkaantumisaste 62 prosenttia (112).
- Hallituksen osinkoesitys 0,80 euroa / osake.
- Vuoden 2005 vertailukelpoisen liikevaihdon ennakoidaan ylittävän
vuoden 2004 tason.
Avainluvut 2004 2003 2004 2003
10-12 10-12 1-12 1-12
Liikevaihto, Me 1006 759 3569 2953
Liikevoitto ennen
kertaluonteisia eriä, Me 160 42 475 170
Kertaluonteiset erät, Me 0 -42 0 -42
Liikevoitto, Me 160 0 475 128
Liikevoitto liikevaihdosta, % 15,9 0 13,3 4,3
Tulos ennen satunnaiseriä
ja veroja, Me 148 -14 430 70
Tulos / osake, e 0,74 -0,02 2,31* 0,39
*Suomen verolainsäädännön muutoksesta aiheutuvan 18 miljoonan
euron verovelan vähennyksen vaikutus osakekohtaiseen tulokseen
0,13 euroa
Neljännen neljänneksen pääkohdat
- Kysyntä jatkui hyvänä.
- Myyntihinnat nousivat edelleen.
- Liikevaihto kasvoi selvästi edellisestä neljänneksestä, jolloin
toimitusvolyymit jäivät alhaisemmiksi kausivaihtelun ja masuunin
korjauksen vuoksi.
- Kannattavuutta paransi kohonneiden hintojen lisäksi edelleen
jatkunut työ myynnin rakenteen ja kustannustehokkuuden
parantamiseksi.
- US-dollarin kurssin heikentyminen paransi liikevoittoa noin 7
miljoonalla eurolla verrattuna edelliseen vuoteen.
- Velsa Oy sisältyy raportointiin marraskuun alusta alkaen.
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen:
"Ruukin vuoden 2004 liikevaihto kasvoi noin 21 prosenttia vuoteen
2003 verrattuna ja yhtiön liikevoitto nousi 475 miljoonaan euroon.
Kannattavuutemme parani selvästi edellisvuodesta hyvän
markkinatilanteen, mutta myös yhtiön sisäisten,
kustannustehokkuutta ja myynnin rakennetta parantaneiden
toimenpiteiden ansiosta. Lisäksi heikkona pysynyt Yhdysvaltain
dollari alensi raaka-ainekustannuksia. Ennätyshyvän tuloksen
ansiosta nettovelkaantumisasteemme aleni huomattavasti.
Kulunut vuosi oli uudistetun strategian ensimmäinen kokonainen
toimintavuosi. Myönteinen markkinatilanne antoi hyvän
toimintaympäristön yhtiön toimintamallin kehittämiselle. Vuoden
aikana yhtiön strategiaa tarkennettiin edelleen.
Ratkaisutoimialoilla keskitymme jatkossa rakentamiseen ja
konepajateollisuuteen. Rakentamisessa tavoitteena on vahvistaa
yhtiön asemaa kaikissa rakentamisen arvoketjun vaiheissa, luoda
uutta liiketoimintaa ja kasvaa erityisesti itäisen Keski-Euroopan
markkinoilla. Konepajateollisuudessa konserni keskittyy nosto- ja
kuljetusvälineteollisuuteen ja tavoitteena on kasvaa merkittäväksi
komponentti- ja systeemitoimittajaksi Pohjois-Euroopassa ja
siirtyä arvoketjussa lähemmäksi asiakkaita. Ydinmarkkina-aluetta
laajennettiin kattamaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi
kaikki itäisen Keski-Euroopan maat. Perinteisissä
metallituotteissa tavoitteemme on vahvistaa yhtiön asemaa
johtavana ja tehokkaimpana metallituotteiden toimittajana
Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhtiön asiakasvastuulliset divisioonat
vuoden 2005 alusta ovat Ruukki Construction, Ruukki Engineering ja
Ruukki Metals. Ruukki Fabrication -divisioonan toiminnot on
liitetty näihin divisiooniin. Tuotannosta vastaa Ruukki
Production. Syksyllä 2004 perustimme Ruukki United -hankkeen,
jonka alle on kerätty kaikki liiketoiminnan ydin- ja
tukiprosessien kehittämishankkeet. Uskomme, että tehokkaalla
toimintatapojen yhtenäistämisellä ja päällekkäisyyksien
purkamisella on saavutettavissa huomattavia kustannussäästöjä.
Tavoitteenamme on yksi yhtenäinen yhtiö, jonka kanssa asiakkaiden
on selkeää ja helppoa toimia. Valituilla ratkaisutoimialoilla
uskomme olevan hyvät kannattavan kasvun näkymät ja meillä parhaat
mahdollisuudet luoda merkittävää kilpailuetua.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä markkinatilanne Ruukin
ydinmarkkina-alueilla on jatkunut hyvänä ja myyntihinnat ovat
nousseet erityisesti litteissä terästuotteissa. Vuoden toisella
neljänneksellä hintojen odotetaan pysyvän ennallaan tai nousevan
hieman. Koko vuoden vertailukelpoisen liikevaihdon odotetaan
kasvavan edellisvuodesta ja edellytykset vahvan
kannattavuuskehityksen jatkumiselle ovat olemassa. Merkittävimmät
epävarmuustekijät liittyvät kysynnän kehittymiseen Aasian
markkinoilla ja tämän vaikutukseen terästuotteiden hintoihin."
LISÄTIEDOT
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, puh. 020 592 9075
Talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Hietanen, puh. 040 579 4359
Tiedotustilaisuus
Rautaruukki järjestää tilinpäätöstä koskevan tiedotustilaisuuden
17.2.2005 klo 14.00 osoitteessa Adams-sali, Erottajankatu 15 - 17,
00130 Helsinki.
Webcast ja puhelinneuvottelu
Sijoittajille ja analyytikoille suunnattua webcastia ja
puhelinneuvottelua voi seurata suorana yhtiön internetsivuilla
osoitteessa www.ruukki.com tänään 17.2.2005 klo 16.00.
Puhelinneuvotteluun voi osallistua soittamalla numeroon +44 20
7162 0184, tunnussana: Rautaruukki, noin 5 - 10 minuuttia ennen
tilaisuuden alkua.
Vuoden 2004 tilinpäätöstiedote on nähtävillä yhtiön
internetsivuilla.
www.ruukki.com
Rautaruukki Oyj
Taina Kyllönen
Viestintäjohtaja
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2004
Toimintaympäristö
Rautaruukin ydinmarkkina-alueista Pohjoismaissa talouskasvu oli
selvästi euro-alueen keskiarvon yläpuolella. Itäisessä Keski-
Euroopassa ja Baltiassa talouskasvu oli muuta Eurooppaa
huomattavasti voimakkaampaa. Vahva talouskasvu heijastui myös
konsernin tärkeimmille asiakastoimialoille. Rakentamisen kysyntä
oli vuoden 2004 aikana hyvä koko Rautaruukin markkina-alueella,
voimakkaimmin kasvoivat Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maiden
rakennusmarkkinat. Konepajateollisuuden tuotannon kasvu nopeutui
EU-maissa viime vuonna jonkin verran. Nosto ja
kuljetusvälineteollisuudessa kysyntä oli koko vuoden erittäin
vahvaa.
Myös perinteisissä terästeollisuustuotteissa kysyntä kasvoi
voimakkaasti erityisesti Kiinan ja Amerikan markkinoilla. Hyvän
kysynnän ansiosta terästuotteiden hinnat nousivat voimakkaasti.
Teräksen valmistuksen raaka-aineiden, varsinkin koksin ja
koksautuvan kivihiilen tarjonta ei täysin vastannut kysyntää.
Raaka-aineiden markkinahinnat olivatkin selvästi vuoden 2003
tasoja korkeammalla.
Vahvistuttuaan alkuvuonna US-dollari alkoi taas heiketä
toukokuussa. Syyskuun lopulla heikkeneminen kiihtyi ja vuoden
lopussa euron dollarikurssi oli 1,3621.
Liikevaihto ja tulos 2004 (vuoden 2003 vertailuluku)
Konsernin koko vuoden 2004 liikevaihto oli 3569 miljoonaa euroa,
jossa oli kasvua 21 prosenttia vuoden 2003 liikevaihtoon (2953).
Liikevaihtoa kasvatti vuoden 2004 toisella neljänneksellä alkanut
terästuotteiden hintojen voimakas nousu. Toimitusmäärät pysyivät
vuoden 2003 tasolla. Liikevaihdosta 26 prosenttia (26) tuli
Suomesta ja 28 prosenttia (26) muista Pohjoismaista. Itäisen Keski-
Euroopan osuus oli 11 prosenttia (11), muun Euroopan 32 prosenttia
(34) ja muiden maiden 3 prosenttia (3).
Liikevoitto oli 475 miljoonaa euroa (128, jossa kertaluonteisia
eriä -42) ja 13,3 prosenttia (4,3) liikevaihdosta.
Liikevoittoa kasvattivat tuotehintojen nousu sekä myynnin
rakenteen parantaminen. Teräksen valmistuksen raaka-aineiden
hinnat nousivat selvästi vuodesta 2003. Rautarikasteiden ja
koksautuvan kivihiilen hinnat nousivat keskimäärin noin 15
prosenttia ja teräksen valmistukseen käytettävän kierrätysteräksen
hinta noin 50 prosenttia vuoteen 2003 verrattuna. Parantunut
myynnin rakenne, toimenpiteet kustannustehokkuuden parantamiseksi
sekä tuotehintojen nousu kuitenkin kompensoivat kohonneet raaka-
ainekustannukset. Kiinteät kustannukset nousivat henkilöstön
voittopalkkiojärjestelmien vuoksi, mutta pysyivät muuten pääosin
vakaina. US-dollarin kurssimuutos paransi liikevoittoa noin 37
miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2003. Heinäkuussa
toteutetun Raahen terästehtaan kakkosmasuunin välikorjauksen
aiheuttama tuotantoseisokki heikensi liikevoittoa noin 25
miljoonalla eurolla.
Nettorahoituskulut olivat yhteensä -45 miljoonaa euroa (-58).
Nettokorkokulut olivat -40 miljoonaa euroa (-47) ja
valuuttakurssien nettovaikutus -3 miljoonaa euroa (-9).
Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja oli 430 miljoonaa euroa (70).
Konsernin verot olivat 116 miljoonaa euroa (17), mikä sisältää
laskennallisen verovelan vähennystä 1 miljoonaa euroa (9). Suomen
verolainsäädännön muutoksesta johtuva verovelan vähennys pienensi
veroja 18 miljoonaa euroa. Efektiivinen verokanta oli 27
prosenttia (24).
Vähemmistön osuus tuloksesta oli -1 miljoona euroa (1) ja
tilikauden nettotulos oli 313 miljoonaa euroa (53).
Osakekohtainen tulos oli 2,31 euroa (0,39). Suomen
verolainsäädännön muutoksesta johtuvan verovelan vähennyksen
vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 0,13 euroa.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 26,1 prosenttia (7,1) ja oman
pääoman tuotto oli 32,4 prosenttia (6,5).
Kassavirta ja rahoitus
Liiketoiminnan kassavirta oli 386 miljoonaa euroa (265) ja
kassavirta ennen rahoitusta 268 miljoonaa euroa (176).
Korolliset nettovelat olivat vuoden lopussa 692 miljoonaa euroa
(922). Käyttöpääoma kasvoi 128 miljoonaa euroa (0) myyntisaatavien
ja varastojen kasvun vuoksi.
Omavaraisuusaste oli 43,0 prosenttia (34,6) ja
nettovelkaantumisaste 62 prosenttia (112). Konsernilla oli vuoden
lopussa likvidejä varoja 60 miljoonaa euroa ja pankkeja sitovia
käyttämättömiä valmiusluottoja yhteensä 245 miljoonaa euroa.
Lainojen keskikorko vuoden lopussa oli 4,6 prosenttia (4,5).
Lainojen keskimaturiteetti oli vuoden lopussa 3,0 vuotta (3,3).
Oma pääoma tilikauden lopussa oli 1 127 miljoonaa euroa eli 8,20
euroa osaketta kohden (6,07).
Henkilöstö
Vuoden 2004 aikana konsernin palveluksessa oli henkilöstöä
keskimäärin 12 273 (12 782). Vuoden lopussa koko henkilöstön määrä
oli 12 126 (12 047). Henkilöstön nettolisäys oli 79. Velsa Oy:n
osto lisäsi konsernin henkilöstöä 396 henkilöllä.
Konsernin tulokseen perustuva voittopalkkio vuoden 2004 tuloksen
perusteella on 16 miljoonaa euroa. Em. voittopalkkiojärjestelmä
koskee konsernin lähes koko henkilöstöä. Konsernin
avainhenkilöstön pitkän tähtäimen kannustimena toimivan
osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti kaudelta 2001-2003 maksettiin
40 prosenttia palkkion enimmäismäärästä. Osakepalkkiojärjestelmään
kuuluu noin 100 yhtiön johtoa tai muuta avainhenkilöstöä edustavaa
henkilöä.
Tutkimus ja kehitys
Vuonna 2004 tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin 17 miljoonaa
euroa (17). Tämä on 0,5 prosenttia (0,6) liikevaihdosta.
Tuotekehityksessä pääpaino oli pinnoitetuissa levytuotteissa ja
erikoislujissa terästuotteissa. Tuotantoprosessien kehittämisessä
tavoitteena oli kustannustehokkuuden, toimitustäsmällisyyden ja
laadun parantaminen.
Ympäristökysymykset
Valtioneuvosto julkisti joulukuussa päästöoikeuksien ilmaisen
alkujaon. Sen perusteella Rautaruukin Raahen ja Koverharin
terästehtaat saavat ilmaisessa alkujaossa päästöoikeuksia vuosille
2005-2007 tarpeeseen perustuen vähennettynä -5,39 prosentin
sovituskertoimella. Tarve kaudelle 2005-2007 on määritetty
tuotantoarvioiden ja kauden 1998-2002 ominaispäästötason avulla
kansallisen päästökauppalain mukaisesti. Päästökaupan
ensimmäisellä kaudella vuosina 2005-2007 ei suorista
päästöoikeuksien ostoista odoteta muodostuvan liiketoiminnan
kannalta merkittäviä kustannuksia.
Osana hiilidioksidipäästötaseen hallintaa Rautaruukki Oyj on
allekirjoittanut Maailmanpankin CDCF-rahaston liittymissopimuksen
neljän miljoonan dollarin rahasto-osuudesta. CDCF-rahasto tuottaa
Kioton pöytäkirjan mukaisia sertifioituja päästövähenemiä, jotka
voi muuttaa EU-päästökauppajärjestelmässä päästöoikeuksiksi.
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja rakennemuutokset
Bruttoinvestoinnit vuonna 2004 olivat yhteensä 149 miljoonaa euroa
(102). Tästä käyttöomaisuuden osuus oli 108 miljoonaa euroa (102)
ja yritysostojen 41 miljoonaa euroa (0). Merkittävimmät
käyttöomaisuusinvestoinnit olivat Raahen terästehtaalla aloitettu
askelpalkkiuunin rakentaminen, kuumanauhavalssaamon automatisointi
sekä heinäkuussa toteutettu kakkosmasuunin välikorjaus.
Merkittävin yritysosto oli Velsa Oy. Vuoden aikana myytiin
käyttöomaisuutta 29 miljoonalla eurolla. Koko vuoden 2004
nettoinvestoinnit olivat 118 miljoonaa euroa.
Ruukki Construction järjesteli tilikauden aikana uudelleen Venäjän
toimintojaan lopettamalla Moskovan lähellä sijainneen Taldomin
tehtaan tuotannon. Henkilöstövähennykset koskivat 44 henkilöä.
Maaliskuussa 2004 Rautaruukki Oyj osti TP-Yhtiöiltä TP-Teräskeskus
Oy:n liiketoiminnan. Kaupan yhteydessä Rautaruukin palvelukseen
siirtyi 18 henkilöä. TP-Teräskeskuksen liikevaihto on noin 4,5
miljoonaa euroa. Yhtiö on toiminut sopimusvalmistajana ja sen
liiketoimintaan on kuulunut teräslevyjen esikäsittelyä, kuten
polttoleikkausta ja särmäystä.
Maaliskuussa 2004 Rautaruukki Oyj allekirjoitti sopimuksen Sheet
Metal Innovations SMI Oy:n perustamisesta yhdessä ohutlevyihin
erikoistuneiden Relicomp Oy:n ja GT-Systems Oy:n sekä
pääomasijoitusyhtiö Midinvestin kanssa. Rautaruukin omistusosuus
yhteisyrityksestä on 24 prosenttia.
Maaliskuussa 2004 Rautaruukki Oyj myi Technology Sales -yksikön
itävaltalaiselle Voest-Alpine Industrieanlagenbau GmbH&Co:lle.
Technology Sales on myynyt terästeollisuuden prosessiautomaatiota
mm. masuuneille, sintraamoille, terässulatoille ja koksaamoille.
Vuonna 2003 yksikön liikevaihto oli runsaat 3 miljoonaa euroa.
Isossa-Britanniassa toimiva ohutseinäputkien tukkukauppaa
harjoittava Star Tubes (UK) Ltd myytiin huhtikuussa
englantilaiselle tukkukauppayhtiö Barrett Steel Ltd:lle. Star
Tubesin liikevaihto oli noin 15 miljoonaa euroa ja sillä oli 50
työntekijää.
Rautaruukin Dalsbrukin hitsauslankavalmistus myytiin kesäkuussa
ESABille. Hitsauslankavalmistus työllisti noin 30 henkilöä
Dalsbrukin valssaamon ja vetämön yhteensä 300 henkilöstä. ESAB
jatkaa hitsauslankavalmistusta nykyisissä tiloissa Dalsbrukissa.
Vuoden 2004 aikana konsernirakennetta yksinkertaistettiin
vähentämällä juridisten yhtiöiden määrää Suomessa ja ulkomailla.
Suomessa merkittiin kaupparekisteriin elokuussa seuraavien
yhtiöiden sulauttaminen Rautaruukki Oyj:hin: Rannila Steel Oy,
Asva Oy, Oy JIT-Trans Ltd, August Lindberg Oy ja SKJ-yhtiöt Oy.
Lokakuussa Rautaruukki Oyj ilmoitti Ruukki Construction -
divisioonan keskittävän tuotantoaan Suomessa Pohjanmaan
prosessointiyksiköihin (Alajärvi, Vimpeli) ja Ruotsissa
Anderslövin prosessointiyksikköön. Yt-neuvottelut tuotannon
keskittämisestä saatiin päätökseen marraskuussa. Yt-neuvottelujen
piiriin kuuluneissa Suomen yksiköissä henkilömäärä tulee
vähenemään 40 henkilöllä ja Ruotsissa 60 henkilöllä. Tuotanto
lopetetaan Kaarinassa sekä Gävlessä muiden paitsi maalauslinjan
osalta kesään 2005 mennessä.
Rautaruukki allekirjoitti lokakuussa sopimuksen Velsa Oy:n koko
osakekannan ostamisesta Kone-konsernin Kone Cargotec -
liiketoimintaryhmään kuuluvalta Kalmar Industriesiltä. Kauppa tuli
voimaan 1.11.2004.
Rautaruukki Oyj nosti omistustaan Presteel Oy:ssä ostamalla
joulukuussa Metso Oyj:ltä Presteelin osakkeita. Presteel on
Rautaruukin ja Metson vuonna 1997 perustama yhteisyritys, jolle
siirtyi Metson telaputkiaihioiden valmistus. Kaupan seurauksena
Rautaruukin omistusosuus nousi 55 prosentista 80.1 prosenttiin.
Osakkeet ja osakepääoma
Rautaruukki Oyj:n osakkeen vaihto Helsingin Pörssissä oli 912
miljoonaa euroa (207) vuonna 2004. Osakkeen korkein noteeraus oli
9,19 euroa marraskuussa ja alin 5,67 euroa toukokuussa.
Keskikurssi oli 7,16 euroa. Osakkeen päätöskurssi 30.12.2004 oli
8,74 euroa ja osakkeiden markkina-arvo 1214 miljoonaa euroa.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2004 oli 236,1 miljoonaa
euroa. Liikkeeseen laskettuja K-sarjan osakkeita oli 138 886 445
kappaletta. Rautaruukki Oyj:n 23.3.2004 pidetty yhtiökokous
valtuutti hallituksen päättämään yhtiölle kuuluvien omien
osakkeiden luovuttamisesta. Tämän valtuutuksen puitteissa yhtiö
siirsi 30.8.2004 konsernin osakepalkkiojärjestelmän piiriin
kuuluville henkilöille 197 040 hallussaan ollutta omaa K-sarjan
osaketta. Luovutuksen jälkeen yhtiön hallussa on 3 072 960 omaa
osaketta. Omien osakkeiden kirjanpitoarvo on 13,6 miljoonaa euroa
ja markkina-arvo 31.12.2004 oli 26,9 miljoonaa euroa.
Hallituksella ei ole voimassa olevaa valtuutusta osakepääoman
korottamiseksi eikä omien osakkeiden hankkimiseksi.
Osakepalkkiojärjestelmä 2004
Joulukuussa 2004 Rautaruukki Oyj:n hallitus päätti uudesta
avainhenkilöstön osakepalkkiojärjestelmästä, jonka piiriin kuuluu
noin 60 yhtiön johtoa tai muuta avainhenkilöstöä edustavaa
henkilöä. Kannustinjärjestelmä jakautuu kolmeen vuoden mittaiseen
ansaintajaksoon, joita ovat vuodet 2005, 2006 ja 2007. Palkkion
maksaminen perustuu asetettujen taloudellisten tavoitteiden
saavuttamiseen, joita mitataan osakekohtaisella tuloksella (EPS)
ja sijoitetun pääoman tuotolla (ROCE). Mahdolliset palkkiot
maksetaan Rautaruukin osakkeiden ja rahan yhdistelmänä.
Osakepalkkiojärjestelmän perusteella ansaitut osakkeet on
omistettava vähintään kaksi vuotta kunkin palkkiosuorituksen
jälkeen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on kuitenkin
pidettävä osakepalkkiojärjestelmän kautta saamiaan Rautaruukki
Oyj:n osakkeita vähintään vuotuisen kiinteän bruttopalkkansa
verran niin kauan kuin toimitusjohtajuus ja johtoryhmän jäsenyys
jatkuu. Vuoden 2004 osakepalkkiojärjestelmä korvaa helmikuussa
2000 käyttöön otetun osakepalkkiojärjestelmän, jonka viimeinen
ansaintajakso päättyy vuonna 2006.
Uusi yhtenäinen Ruukki
Syksyllä 2004 Rautaruukki-konsernin tuotemerkit ja markkinointi
keskitettiin Ruukki-markkinointinimen alle. Uusi nimi ja
visuaalinen ilme ilmentävät tavoitetta rakentaa Ruukista yksi
yhtenäinen yhtiö, jonka kanssa asiakkaiden on selkeää ja helppoa
toimia. Yrityksellä on aiemmin ollut käytössä lukuisia
tuotemerkkejä, jotka nyt sulautuvat osaksi Ruukkia, mikä
selkeyttää markkinointia ja lisää kustannustehokkuutta.
Kaikki konserniin kuuluvat yhtiöt ottivat 1.9.2004 käyttöön
yhteisen markkinointinimen Ruukki. Konserniyhtiöt käyttävät
markkinointinimeä kaikilla markkina-alueilla. Emoyhtiön juridinen
nimi säilyy ennallaan, mutta ulkomaisten tytäryhtiöiden nimet
muutetaan muotoon Ruukki + maanimi + yhtiötunniste. Holding-yhtiöt
tulevat muotoon Ruukki Holding + yhtiötunniste.
Täsmennetty strategia
Kesällä 2003 julkistetun strategian mukaisesti Rautaruukin
tavoitteena on olla halutuin metalliin pohjautuvien ratkaisujen ja
metallituotteiden toimittaja valituille asiakassegmenteille vuonna
2008-2010. Kulunut vuosi oli uudistetun strategian ensimmäinen
kokonainen toimintavuosi.
Vuoden aikana yhtiön strategiaa tarkennettiin edelleen. Jatkossa
konserni keskittyy ratkaisutoimittajana rakentamiseen ja
konepajateollisuuteen. Rakentamisessa tavoitteena on vahvistaa
yhtiön asemaa kaikissa rakentamisen arvoketjun vaiheissa, luoda
uutta liiketoimintaa ja kasvaa erityisesti itäisen Keski-Euroopan
markkinoilla. Konepajateollisuudessa konserni keskittyy nosto- ja
kuljetusvälineteollisuuteen ja sen tavoitteena on kasvaa
merkittäväksi komponentti- ja systeemitoimittajaksi Pohjois-
Euroopassa ja siirtyä arvoketjussa lähemmäksi asiakkaita.
Perinteisissä metallituotteissa konsernin tavoite on vahvistaa
asemaansa johtavana toimittajana Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Strategian tarkennuksen yhteydessä Rautaruukin ydinmarkkina-
aluetta laajennettiin kattamaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden
lisäksi itäisen Keski-Euroopan maat. Ratkaisuliiketoimintojen
kasvua, kehittämistä ja osaamisen kartuttamista tuetaan ostamalla
terveitä, kasvua vauhdittavia yrityksiä. Ydinliiketoimintaan
kuulumattomasta liiketoiminnasta luovutaan.
Yhtiön asiakasvastuulliset divisioonat vuoden 2005 alusta ovat
Ruukki Construction, Ruukki Engineering ja Ruukki Metals. Ruukki
Fabrication -divisioonan toiminnot on liitetty näihin
divisiooniin. Tuotannosta vastaa Ruukki Production.
Strategian toimeenpanoa tukemaan konsernissa perustettiin syksyllä
2004 Ruukki United -hanke, jonka alle on kerätty liiketoiminnan
ydin- ja tukiprosessien kehittämishankkeet. Tehokkaalla
toimintatapojen kehittämisellä uskotaan saavutettavan huomattavia
kustannussäästöjä. Kehitystyön tavoitteena on yksi yhtenäinen
yhtiö, jonka kanssa asiakkaiden on selkeää ja helppoa toimia.
Keskittymisen nyt valituille ratkaisutoimialoille uskotaan avaavan
hyvät kannattavan kasvun näkymät ja mahdollisuudet luoda
merkittävää kilpailuetua.
Syksyllä 2003 asetetut pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
on pidetty ennallaan: sijoitetun pääoman tuotto 15 prosenttia,
liikevoitto yli 7 prosenttia liikevaihdosta, nettovelkaantumisaste
alle 80 prosenttia.
Konsernin johto
Konsernin uutena toimitusjohtajana aloitti 1.1.2004
kauppatieteiden maisteri Sakari Tamminen. Tamminen tuli yhtiöön
varatoimitusjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi 22.4.2003,
josta lähtien hän vastasi konsernin operatiivisesta johtamisesta.
Konsernin pitkäaikainen toimitusjohtaja vuorineuvos Mikko Kivimäki
jäi eläkkeelle 31.12.2003.
Hallinto ja tilintarkastajat
Rautaruukki Oyj:n varsinainen yhtiökokous 23.3.2004 valitsi
Rautaruukin hallintoneuvostoon uudelleen puheenjohtajaksi
valtiotieteen lisensiaatti Turo Bergmanin ja varapuheenjohtajaksi
kansanedustaja Jouko Skinnarin. Jäseniksi valittiin uudelleen
kansanedustajat Inkeri Kerola ja Lasse Virén sekä konsernijohtaja
Ole Johansson ja vuorineuvos Tauno Matomäki. Uusina jäseninä
hallintoneuvostoon valittiin Fiskars Oyj Abp:n toimitusjohtaja
Heikki Allonen sekä kansanedustajat Miapetra Kumpula, Petri
Neittaanmäki ja Tapani Tölli.
Yhtiökokous valitsi yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen
Orion-konsernin pääjohtaja Jukka Viinasen ja varapuheenjohtajaksi
uudelleen vuorineuvos Georg Ehrnroothin. Jäseniksi valittiin
uudelleen Kalmar Industries AB:n toimitusjohtaja Christer
Granskog, varatuomari Pirkko Juntti, kauppa- ja
teollisuusministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Timonen ja
Onninen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto.
Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin diplomi-insinööri Maarit
Aarni, joka toimii liiketoimintayksikön johtajana Borealis
Groupissa.
Hallituksen asettamaan tarkastusvaliokuntaan kuuluivat
tilikaudella 2004 Pirkko Juntti, puheenjohtaja, Maarit Aarni ja
Christer Granskog. Hallituksen asettamaan palkitsemisvaliokuntaan
kuuluivat tilikaudella 2004 Jukka Viinanen, puheenjohtaja, Georg
Ehrnrooth ja Maarit Toivanen-Koivisto.
Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi uudelleen KHT-yhteisö Ernst
& Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana Pekka Luoma, KHT.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Rautaruukki Oyj:n varsinainen yhtiökokous 23.3.2004 hyväksyi
hallituksen esitykset, jotka koskivat yhtiölle kuuluvien omien
osakkeiden luovuttamista yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta.
Yhtiökokous päätti perustaa yhtiökokouksen nimitysvaliokunnan
valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevia
ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa 31.12.2003 päättyneeltä
tilikaudelta 0,20 euroa osakkeelta, yhteensä 27 miljoonaa euroa.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Rautaruukki Oyj ilmoitti tammikuussa käyttävänsä yhtiöjärjestyksen
mukaista etuosto-oikeutta ostaakseen kansainvälisen
pääomasijoittajaryhmän 50 prosentin omistusosuuden puolalaisesta
Metalplast-Oborniki Holding Sp. z o.o:sta, joka on Puolan johtava
metallipohjaisten rakennuselementtien valmistaja. Toteutuessaan
kauppa nostaa Rautaruukin omistuksen 66,7 prosenttiin. Kaupan
toteutuminen edellyttää vielä viranomaisten hyväksynnän.
Rautaruukki on lisäksi tehnyt ostotarjouksen Puolan valtion
omistamasta 31 prosenttia osuudesta sekä sitoutunut tekemään
ostotarjouksen johdon ja henkilöstön omistamista osakkeista,
tavoitteena kasvattaa omistus Metalplastissa 100 prosenttiin.
Metalplastin liikevaihdon vuonna 2004 arvioidaan olleen noin 65
miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä vuoden 2004 lopussa oli 685.
Pitkien terästuotteiden rakennejärjestely
Rautaruukki Oyj, AB SKF ja Wärtsilä Oyj Abp allekirjoittivat
17.2.2005 aiesopimuksen, jossa yhtiöt sopivat osapuolten pitkien
terästuotteiden liiketoimintojen yhdistämisestä yhteisesti
omistettavaan uuteen yhtiöön. Rautaruukilta yhtiöön siirretään
pitkien tuotteiden tytäryhtiöt Fundia Special Bar, Fundia Wire ja
Fundia Bar & Wire Processing. Betoniteräsliiketoiminta säilyy
osana Ruukki Metals -divisioonaa. Rautaruukin omistusosuus uudesta
yhtiöstä on 47,0 prosenttia, SKF:n 26,5 prosenttia ja Wärtsilän
26,5 prosenttia. Uusi yhtiö toimii itsenäisenä ja taloudellisesti
riippumattomana. Omistajat ovat sopineet että uuden yhtiön
nettovelkaantumisaste on alussa 37,5 prosenttia. Tavoitteena on
allekirjoittaa lopulliset sopimukset 30.6.2005 mennessä.
Järjestely tukee Rautaruukin strategiaa keskittyä asiakkaille
tarjottaviin ratkaisuihin valikoiduilla asiakassegmenteillä ja
ydinmarkkina-alueilla. Tarkoituksena on, että uusi yhtiö korvaa
omistajiensa antamat korolliset lainat ulkopuolisella
rahoituksella, joka toteutuessaan vapauttaa Rautaruukilta sidottua
pääomaa noin 90 miljoonaa euroa ja konsernin nettovelkaantumisaste
laskee noin 8 prosenttiyksikköä. Rautaruukin sijoituksen proforma
kirja-arvo on noin 180 miljoonaa euroa uudelleenpääomituksen
jälkeen. Yhdistymisestä syntyvien vuotuisten 30-40 miljoonan euron
kustannussäästöjen kautta uudesta yhtiöstä on odotettavissa
merkittävää tulos- ja arvonlisäyspotentiaalia. Uuteen yhtiöön
siirtyvä liikevaihto olisi vuonna 2004 ollut 633 miljoonaa euroa.
Vaikutus tilikauden nettotulokseen on lähes neutraali. Vuodesta
2006 alkaen järjestelyn vaikutuksen osakekohtaiseen tulokseen
odotetaan synergiaeduista johtuen olevan positiivinen. Uusi yhtiö
yhdistetään osakkuusyhtiönä Rautaruukin konsernitilinpäätökseen.
Näkymät vuodelle 2005
Rautaruukin ydinmarkkina-alueilla talousnäkymät vuodelle 2005 ovat
myönteiset. Talouskasvun odotetaan Pohjoismaissa pysyvän
euroaluetta vahvempana. Itäisessä Keski-Euroopassa talouskasvun
odotetaan jatkuvan selvästi EU- ja euroaluetta parempana.
Ennusteet itäisen Keski-Euroopan teollisuustuotannon kasvulle ovat
myös selkeän myönteiset. Vahvat talousnäkymät luovat hyvän pohjan
Ruukin tärkeimpien asiakastoimialojen näkymille. Perinteisen
terästeollisuuden kehitys Euroopassa on vahvasti riippuvainen mm.
Aasian ja USA:n markkinoista. Markkinahintojen kannalta Aasian
kysynnän kehittyminen on keskeistä. Terästuotteiden kysynnän
odotetaan Kiinassa jatkuvan hyvänä, mutta epävarmuutta
tilanteeseen tuo maan voimakkaasti lisääntyvä oma tuotanto.
Teräksen valmistuksen raaka-aineiden hintojen odotetaan edelleen
nousevan selvästi.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä markkinatilanne
Rautaruukin ydinmarkkina-alueilla on jatkunut hyvänä ja
myyntihinnat ovat nousseet erityisesti litteissä terästuotteissa.
Vuoden toisella neljänneksellä hintojen odotetaan pysyvän
ennallaan tai nousevan hieman. Koko vuoden vertailukelpoisen
liikevaihdon odotetaan kasvavan edellisvuodesta ja edellytykset
vahvan kannattavuuskehityksen jatkumiselle ovat olemassa.
Merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät kysynnän kehittymiseen
Aasian markkinoilla ja tämän vaikutukseen terästuotteiden
hintoihin.
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
Konsernin jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2004 oli 311 miljoonaa
euroa. Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli 314 miljoonaa euroa.
Hallitus on päättänyt ehdottaa 23.3.2005 pidettävälle
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,80 euroa
(2003: 0,20 euroa) osakkeelta, yhteensä 109 miljoonaa euroa.
Osinko ehdotetaan maksettavaksi 6.4.2005.
Yhtiökokous
Rautaruukki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona
23.3.2005 klo 12.00 Helsingissä Marina
Congress Centerissä.
Taloudellinen raportointi vuonna 2005
Vuoden 2004 vuosikertomus julkaistaan maaliskuussa 2005 viikolla
11.
Rautaruukki Oyj:n vuoden 2005 ensimmäisen vuosineljänneksen
osavuosikatsaus julkaistaan 27.4.2005, toisen 27.7.2005 ja
kolmannen 26.10.2005.
Helsingissä helmikuun 17. päivänä 2005
Hallitus
DIVISIOONAT
Ruukki Construction
Vuonna 2004 Ruukki Constructionin liikevaihto kasvoi 18 prosenttia
419 miljoonaan euroon (356). Liikevoitto oli 60 miljoonaa euroa
(30). Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 12
prosenttia. Liikevaihtoa ja liikevoittoa paransivat ennen kaikkea
vahvistunut kysyntä, jalostusarvon nousu ja tuotannon tehokkuuden
kasvu. Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maiden osuus
liikevaihdosta kasvoi.
Rakentamisen kysyntä oli vuoden 2004 aikana hyvä koko markkina-
alueella. Voimakkaimmin kasvoivat Baltian ja itäisen Keski-
Euroopan maiden rakennusmarkkinat. Kilpailu kiristyi vuoden
aikana, sillä markkina-alueella toimii suuria länsimaisia
rakennustuoteteollisuuden konserneja ja kasvava joukko pieniä ja
keskisuuria paikallisia yrityksiä. Toimitilarakentamisessa kysyntä
oli erityisen hyvä itäisen Keski-Euroopan alueella ja
Skandinaviassa. Asuntorakentamisessa kysyntä oli Skandinaviassa
hyvä koko vuoden ajan. Baltiassa ja Ukrainassa kysyntä kasvoi
ennakoitua voimakkaammin. Puolassa arvonlisäveron muutos aiheutti
voimakkaan kysyntäpiikin, mutta loppuvuonna kysyntä hiljeni.
Infrastruktuurirakentamisen kysyntää nostivat suuret rata- ja
satamahankkeet Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä merkittävät
putkistoprojektit Etelä- ja Länsi-Euroopassa.
Asiakaskohtaisten nopeiden toimituksien kysyntä kasvoi
rakentamisen asiakkaiden keskuudessa, mikä korosti entisestään
logistiikan hallinnan ja mittakaavaetujen merkitystä. Ruukki
Construction organisoi vuoden 2004 alkupuolella tuotantoa
uudelleen Venäjällä, Tsekissä, Puolassa, Ukrainassa ja Unkarissa
sekä käynnisti vastaavat toimenpiteet vuoden loppupuolella
Suomessa ja Ruotsissa. Uudelleenorganisointi ja tuotannon kasvu
paransivat tuottavuutta ja vahvistivat kilpailukykyä.
Ruukki Engineering
Vuonna 2004 Ruukki Engineeringin liikevaihto kasvoi 29 prosenttia
330 miljoonaan euroon (256). Liikevoitto oli 51 miljoonaa euroa
(27). Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 9
prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti teräksen hintojen nousu.
Tehostamistoimenpiteillä parannettiin prosessointiyksiköiden
kannattavuutta selvästi.
Nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa kysyntä oli koko vuoden
erittäin vahvaa ja toimitukset kasvoivat merkittävästi.
Kokonaistoimitukset paperi- ja puunjalostusteollisuuteen kasvoivat
hieman. Laivanrakennus- ja meriteollisuudessa tilauskannat olivat
vuonna 2004 maailmanlaajuisesti ennätyskorkealla. Vuoden lopussa
myös Suomen telakoiden tilauskannat paranivat.
Lokakuussa Ruukki osti työkoneohjaamoja valmistavan Velsa Oy:n
Kone-konserniin kuuluvalta Kalmar Industriesiltä. Velsa liitettiin
osaksi Ruukki Engineering -divisioonaa. Velsan osto tukee Ruukin
ratkaisulähtöistä strategiaa ja siirtymistä arvoketjussa eteenpäin
materiaalitoimittajasta järjestelmätoimittajaksi. Rautaruukki
nosti omistusosuutensa yhdessä Metson kanssa omistamassaan
Presteel Oy:ssä 80,1 prosenttiin. Presteel toimittaa
telaputkiaihioita ja muita erikoistuotteita.
Ruukki Fabrication
Ruukki Fabricationin liikevaihto kasvoi 9 prosenttia 220
miljoonaan euroon (201). Liikevoitto oli 20 miljoonaa euroa (15).
Liikevaihtoa ja liikevoittoa paransivat ennen kaikkea vahvistuneet
tuotehinnat. Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 6
prosenttia.
Elektroniikka-, kodinkone- ja kevyen konepajateollisuuden kysyntä
oli Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä hyvä. Ruukki Fabrication
käynnisti elektroniikka- ja kodinkoneteollisuudessa useita
asiakasprojekteja, joiden tulosten odotetaan näkyvän myöhemmin.
Kevyen konepajateollisuuden toimitukset kasvoivat uusien osa- ja
komponenttisopimusten myötä. Toimitukset autoteollisuudelle
kasvoivat johtuen autoteollisuuden kokonaistuotannon lievästä
kasvusta ja toimitusten painottumisesta hyvin myyviin
automalleihin. Asiakastoimialan kannattavuus oli kuitenkin
edellisvuotista heikompi kiinteiden vuosisopimusten ja raaka-
ainehintojen nousun vuoksi.
Konsernin ratkaisuliiketoimintaa tukevaa yhteistyöverkostoa
vahvistettiin maaliskuussa ostamalla 24 prosentin osuus
ohutlevytuotteiden valmistuksen tuotesuunnittelu- ja
tuotteistamispalveluja tarjoavasta Sheet Metal Innovations Oy:stä.
Isossa-Britanniassa toiminut ohutseinäputkien tukkukauppa Star
Tubes (UK) Ltd myytiin huhtikuussa englantilaiselle
tukkukauppayhtiölle Barrett Steel Ltd:lle. Prosessointiyksiköiden
työnjakoa ja kehittämistä jatkettiin ratkaisuliiketoiminnan
tarpeiden mukaisesti.
Ruukki Metals
Vuonna 2004 Ruukki Metalsin liikevaihto kasvoi 22 prosenttia 2593
miljoonaan euroon (2132). Liikevoitto oli 389 miljoonaa euroa
(121). Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 73
prosenttia. Liikevaihtoa ja liikevoittoa paransivat vahvistuneet
kysyntä ja hinnat sekä toimintojen tehostaminen.
Metallituotteiden hinnat vahvistuivat 2004 aikana voimakkaasti
kasvaneen kysynnän ja kohonneiden raaka-ainehintojen takia.
Kierrätysteräksen muita raaka-aineita suuremmat hinnanvaihtelut
vaikuttivat erityisesti betoniterästen hintoihin. Etenkin Kiinassa
ja Yhdysvalloissa vahvana jatkunut kysyntä heijastui materiaalien
saatavuuteen myös Ruukin markkina-alueella. Ruukki Metalsin
toiminnassa päällimmäiseksi nousi ydinmarkkina-alueen asiakkaiden
tarpeisiin vastaaminen. Pohjoismaissa ja Baltian maissa kysyntä
kasvoi muuta EU-aluetta nopeammin tärkeimmillä
asiakastoimialoilla.
Vuoden 2004 aikana avattiin Virossa uusi palvelukeskus, joka
palvelee koko Baltian aluetta. Norjassa markkinaosuus kasvoi
selvästi vuoden 2003 lopulla tehtyjen yritysostojen ansiosta.
Ruotsissa käynnistetty palvelukeskuksen laajennusprojekti sekä
Suomessa maaliskuussa 2004 ostetun teräksen sopimusvalmistaja TP-
Teräskeskuksen liiketoiminta vahvistivat edelleen markkina-asemaa.
Uuden liiketoimintamallin mukaiset toimintojen yhdistämiset eri
maissa toivat vuonna 2004 selviä synergiaetuja selkeyttäen
asiakastyötä sekä parantaen kustannustehokkuutta. Kannattavuuden
parantamiseksi jatkettiin ydinmarkkina-alueen ulkopuolella
keskittymistä erikoistuotteisiin. Pääoman käyttöä tehostettiin
edelleen mm. kehittämällä toimitusprosessia ja lisäämällä
saatavien kiertonopeutta. Ruukki Metals solmi alkuvuodesta 2004
kaksi merkittävää toimitussopimusta Sahalin II-projektiin
Venäjälle. Toimitukset koskivat esikäsiteltyjä terästuotteita
raakaöljy- ja kaasutankkeihin.
Ruukki Production
Tuotanto sujui kaikilla tehtailla hyvin ja tuotannon kehittämistä
jatkettiin. Terästuotanto oli vuonna 2004 yhteensä 4 549 000
tonnia (4 572 000). Kesällä toteutettiin Raahen kakkosmasuunin
välikorjaus, joka sujui teknisesti hyvin ja ennakoitua lyhyemmässä
ajassa. Korjausseisokki kesti 30 vuorokautta ja pienensi
terästuotantoa 135 000 tonnilla.
Vuonna 2004 tärkeimpien raaka-aineiden hinnat kohosivat
voimakkaasti. Rautarikasteiden ja koksautuvan kivihiilen hinnat
nousivat keskimäärin noin 15 prosenttia vuodesta 2003.
Rautarikaste tuodaan Ruotsista, rautapelletit Venäjältä ja
Ruotsista, ja koksautuva kivihiili Kanadasta, Australiasta ja
Yhdysvalloista. Mo i Ranassa ja Smedjebackenissa teräksen
valmistuksessa käytettävän kierrätysteräksen hinta nousi noin 50
prosenttia. Ruukki Production on varmistanut kaikkien raaka-
aineiden saatavuuden pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla.
Vuoden 2004 alussa putkituotanto lopetettiin tanskalaisella
Nordisk Simplex A/S:n tehtaalla ja siirrettiin konsernin muille
putkitehtaille tuotannon tehokkuuden parantamiseksi.
Kuumanauhavalssaamolla otetaan alkuvuonna 2005 käyttöön uusi
automaatiojärjestelmä ja uusi aihioidenkuumennusuuni. Uudistukset
parantavat merkittävästi tuotteiden laatua.
Tuloslaskelma 2004 2003 2004 2003
Me 10-12 10-12 1-12 1-12
Liikevaihto 1006 759 3569 2953
Muut liiketoiminnan tuotot 8 2 16 9
Liiketoiminnan kulut -809 -677 -2937 -2623
Poistot -46 -42 -173 -170
Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä 160 42 475 170
Kertaluonteiset erät 0 -42 0 -42
Liikevoitto 160 0 475 128
Rahoitustuotot ja -kulut -12 -14 -45 -58
Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja 148 -14 430 70
Satunnaiset erät 0 0 0 0
Tulos ennen veroja 148 -14 430 70
Verot* -41 -8 -118 -26
Laskennallisen verovelan muutos** -7 19 1 9
Vähemmistön osuus 0 0 -1 1
Katsauskauden tulos 101 -3 313 53
* Katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden
arvioiduista veroista
** Vuoden 2004 luvut sisältävät Suomen verolainsäädännön
muutoksesta
johtuvaa verovelan vähennystä 18 miljoonaa euroa.
Tase, Me 2004 2003 muutos
Vastaavaa 31.12. 31.12. %
Pysyvät vastaavat 1284 1329 -3
Vaihto-omaisuus 640 502 27
Saamiset ja muut
vaihtuvat vastaavat 691 572 21
2616 2403 9
Vastattavaa
Oma pääoma 1127 838 34
Vähemmistön osuus 1 1 -9
Pakolliset varaukset 58 60 -4
Pitkäaikainen vieras pääoma 712 927 -23
Lyhytaikainen vieras pääoma 718 577 25
2616 2403 9
Rahoituslaskelma 2004 2003
Me 1-12 1-12
Tulorahoitus 636 332
Käyttöpääoman muutos -128 0
Rahoituserät ja verot -122 - 66
Kassavirta satunnaisista eristä 0 0
Liiketoiminnan kassavirta 386 265
Yritysostot -41 0
Muiden investointien kassavirta -77 - 89
Kassavirta ennen rahoitusta 268 176
Avainluvut 2004 2003 2004 2003
10-12 10-12 1-12 1-12
Liikevaihto, Me 1006 759 3569 2953
Liikevoitto ennen
kertaluonteisia eriä, Me 160 42 475 170
Kertaluonteiset erät, Me - -42 - -42
Liikevoitto, Me 160 0 475 128
Liikevoitto liikevaihdosta, % 15,9 -0,1 13,3 4,3
Tulos ennen satunnaiseriä
ja veroja, Me 148 -14 430 70
Tulos / osake, e 0,74 -0,02 2,31* 0,39
Sijoitetun pääoman tuotto, % 26,1 7,1
Oman pääoman tuotto, % 32,4 6,5
Omavaraisuusaste, % 43,0 34,6
Nettovelkaantumisaste, % 62 112
Korolliset nettovelat, Me 692 922
Oma pääoma / osake, e 8,20 6,07
Henkilöstö keskimäärin 12273 12782
* Verolainsäädännön muutoksesta aiheutuu 18 miljoonan euron
verovelan vähennys, jonka vaikutus osakekohtaiseen tulokseen on
0,13 euroa
Liikevaihto divisioonittain 2004 2003* muutos
Me 1-12 1-12 %
Ruukki Construction 419 356 18
Ruukki Engineering 330 256 29
Ruukki Fabrication 220 201 9
Ruukki Metals 2593 2132 22
Konsernihallinto ja muut yksiköt 8 9
Konsernin liikevaihto 3569 2953 21
* pro forma
Liikevoitto divisioonittain 2004 2003*
Me 1-12 1-12
Ruukki Construction 60 30
Ruukki Engineering 51 27
Ruukki Fabrication 20 15
Ruukki Metals 389 121
Konsernihallinto ja muut yksiköt -45 -24
Kertaluonteiset erät -42
Konsernin liikevoitto 475 128
* pro forma
Liikevaihto vuosineljänneksittäin*
Me I/03 II/03III/03 IV/03 I/04 II/04III/04IV/04
Ruukki Construction 61 86 106 102 70 109 124 116
Ruukki Engineering 69 67 60 59 64 78 74 114
Ruukki Fabrication 54 51 46 50 55 52 53 59
Ruukki Metals 518 562 510 542 605 672 600 715
Konsernihallinto
ja muut yksiköt 1 2 0 6 1 1 3 2
Konsernin liikevaihto 704 768 722 759 795 913 855 1006
* vuoden 2003 luvut pro forma
Liikevoitto / -tappio vuosineljänneksittäin*
Me I/03 II/03III/03 IV/03 I/04 II/04III/04IV/04
Ruukki Construction -4 4 16 15 1 17 24 18
Ruukki Engineering 10 2 10 5 9 15 10 17
Ruukki Fabrication 3 4 4 5 5 7 5 4
Ruukki Metals 25 43 33 20 65 98 97 129
Konsernihallinto
ja muut yksiköt -6 -7 -7 -4 -8 -17 -12 -8
Kertaluonteiset erät -42
Konsernin liikevoitto 28 45 55 0 73 119 123 160
* vuoden 2003 luvut pro forma
Terästuotanto I/03 II/03III/03 IV/03 I/04 II/04III/04IV/04
(1000 t) 1154 1168 1076 1174 1184 1198 985 1182
Vastuusitoumukset Konserni Rautaruukki Oyj
Me 12/2004 12/2003 12/2004 12/2003
Annetut kiinnitykset 30 39 27 28
Vakuudet
Tytäryhtiöiden puolesta 124 109
Osakkuusyhtiöiden puolesta 2 2 2 2
Muiden puolesta 2 6 0 4
Leasing- ja vuokravastuut 266 292 248 70
Takaisinostovastuut 2 2 1 0
Johdannaissopimusten arvot, Me
31.12.2004 Nimellismäärä Käypä arvo
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 580 -6,0
Valuuttajohdannaiset
Termiinit 319 0,1
Optiot
Ostetut 90 -2,9
Myydyt 105 -5,4
195 -8,2
Sinkkijohdannaiset
Termiinit 46 350* 8,0
Sähköjohdannaiset
Termiinit 2 560** -2,9
* tonnia
** GWh