5.2.2009
11:01 CET
Rautaruukki Oyj:n tilinpäätöstiedote 2008
|
AVAINLUVUT |
1-12/ 2008 |
1-12/ 2007 |
10-12/ 2008 |
10-12/ 2007 |
|
Liikevaihto, Me |
3 851 |
3 876 |
847 |
982 |
|
Liikevaihto, Me vertailukelpoinen |
3 829 |
3 744 |
847 |
960 |
|
Liikevoitto, Me |
568 |
637 |
62 |
120 |
|
Liikevoitto, Me vertailukelpoinen, ilman kertaluonteisia eriä |
584 |
635 |
74 |
119 |
|
Liikevoitto liikevaihdosta, % |
14,7 |
16,4 |
7,3 |
12,2 |
|
Liikevoitto liikevaihdosta, %, vertailukelpoinen, ilman kertaluonteisia eriä |
15,3 |
17,0 |
8,7 |
12,4 |
|
Tulos ennen veroja, Me |
548 |
621 |
45 |
109 |
|
Tulos ennen veroja, Me, vertailukelpoinen, ilman kertaluonteisia eriä |
564 |
619 |
56 |
109 |
|
Osakekohtainen tulos, laimennettu, e |
2,93 |
3,31 |
0,27 |
0,57 |
|
Sijoitetun pääoman tuotto, % |
25,6 |
29,8 |
|
|
|
Nettovelkaantumisaste, % |
7,9 |
1,4 |
|
|
|
Henkilöstö keskimäärin |
14 953 |
14 326 |
14 555 |
14 627 |
Vertailukelpoisista luvuista on poistettu myydyt liiketoiminnot Ruukki Betonstahl GmbH, Ruukki Welbond BV ja Carl Froh GmbH.
Vuoden 2008 viimeinen neljännes lyhyesti:
- Kansainvälinen talouskriisi heikensi kysyntää nopeasti vuoden loppua kohden
- Liike- ja toimitilarakentamisen kysyntä heikkeni kaikilla markkina-alueilla. Infrastruktuurirakentamisen kysyntä pysyi edellisvuoden tasolla ja asuinrakentamisen kattotuotteiden kysyntä pysyi Baltiaa lukuun ottamatta kohtuullisen vahvana.
- Konepajateollisuudessa hyvä kysyntä energiateollisuuden kone- ja laitevalmistajien osalta. Materiaalinkäsittelykoneiden ja laivanrakennusprofiilien kysyntä alkoi heiketä vuoden loppua kohden.
- Terästuotteiden kysyntä heikkeni lähes kaikissa tuoteryhmissä.
- Toimintaa alettiin sopeuttaa kysyntää vastaavaksi, ja uusi toiminnan tehostamisohjelma Boost käynnistettiin yhtiön pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja kannattavuuden varmistamiseksi.
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen:
- Vuonna 2008 saavutimme konsernin kannattavuustavoitteet heikosta viimeisestä neljänneksestä huolimatta. Vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä kysyntä kaikissa asiakasteollisuuksissamme oli vahvaa ja myyntimäärät korkealla tasolla. Vuoden viimeisellä neljänneksellä ja erityisesti joulukuussa tapahtui dramaattinen muutos markkinaympäristössä. Kansainvälinen rahoituskriisi ja talouden taantuma vaikuttivat myös Rautaruukin asiakasteollisuuksiin, mikä näkyi kysynnän nopeana heikkenemisenä vuoden loppupuolella erityisesti terästuotteiden markkinoilla. Tähän vastasimme sopeuttamalla toimintaamme useissa eri yksiköissä vastaamaan vähentynyttä kysyntää. Käynnistimme myös vuoteen 2011 ulottuvan Boost-ohjelman, jonka tavoitteena on tehostaa toimintaa ja parantaa yhtiön kilpailukykyä sekä varmistaa hyvä kannattavuus pitkällä aikavälillä.
Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta jatkamme määrätietoisesti yhtiön kehittämistä valittuun suuntaan. Näemme edelleen pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia liike- ja toimitilarakentamisessa, nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa, energiateollisuuden kone- ja laitevalmistuksessa erityisesti tuulivoimaloiden tarpeisiin sekä erikoisteräksissä. Uskon, että Rautaruukki voi menestyä myös haastavassa markkinaympäristössä. Vahva tase, kilpailukykyiset tuotteet ja toiminnot sekä nopeus reagoida asiakaskentässä tapahtuviin muutoksiin ovat tässä avainasemassa.
Taantuman kestoa on tällä hetkellä vaikea arvioida. Yleisen epävarmuuden lisäksi asiakkaiden oman kysynnän heikko ennustettavuus ja rahoituksen epävarmuus sekä toimitusketjun varastojen tyhjentäminen pitävät arviomme mukaan kysynnän heikkona alkuvuodesta 2009. Arvioimme konsernin vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoisen liikevaihdon ja -voiton jäävän merkittävästi vuoden 2008 viimeisestä neljänneksestä.
Tiedotustilaisuus
Analyytikko- ja mediatilaisuus järjestetään 5.2.2009 klo 13.30 osoitteessa Ruukki, Suolakivenkatu 1, 00810 Helsinki.
Puhelinkonferenssi ja webcast (englanninkielinen) analyytikoille ja sijoittajille alkaa klo 16.00. Webcastia voi seurata suorana yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.ruukki.com/sijoittajat. Webcast-tallenne on nähtävissä samassa osoitteessa noin klo 20.00 lähtien.
Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla 5-10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua numeroon:
+44 (0) 20 7162 0025
Salasana: Rautaruukki
Puhelinkonferenssin nauhoitus on kuunneltavissa 12.2.2009 asti numerossa:
+44 (0) 20 7031 4064
Tunnus: 824011
LISÄTIETOJA:
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, puh. 020 592 9075
Talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Hietanen, puh. 020 592 9030
Rautaruukki Oyj
Anne Pirilä
Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja
Rautaruukki toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Metallituotteissa yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima. Yhtiöllä on toimintaa 26 maassa ja henkilöstöä 14 300. Liikevaihto vuonna 2008 oli 3,9 miljardia euroa. Osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä(Rautaruukki Oyj: RTRKS). Yhtiö käyttää markkinointinimeä Ruukki.
JAKELU:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.ruukki.com
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008
Toimintaympäristö
Vuoden 2008 ensimmäisellä vuosipuoliskolla markkinatilanne Rautaruukin ydinmarkkina-alueilla ja keskeisissä asiakasteollisuuksissa oli hyvä. Kysyntä jatkui vahvana myös vuoden kolmannella neljänneksellä, joskin sen kuluessa oli havaittavissa viitteitä markkinan ja kysynnän heikkenemisestä muutamissa asiakassegmenteissä kuten asuinrakentamisessa (Construction), maalipinnoitetuissa tuotteissa (Metals) sekä jonkin verran metsäkonesektorilla (Engineering).
Vuoden 2008 viimeinen neljännes oli monin tavoin poikkeuksellinen. Kansainvälisen finanssikriisin ja talouden taantuman vaikutukset näkyivät vuoden loppua kohti voimistuen lähes kaikilla yhtiön markkina-alueilla ja asiakastoimialoilla. Yleinen epävarmuus ja asiakkaiden lisääntyneet vaikeudet rahoituksen saannissa vähensivät Rautaruukin tuotteiden ja palvelujen kysyntää nopeasti marraskuusta lähtien. Erityisesti tämä näkyi terästuotteiden kysynnässä ja jonkin verran myös rakentamisessa.
Liikevaihto vuonna 2008
Konsernin vuoden 2008 liikevaihto oli 3 851 miljoonaa euroa (3 876). Vertailukelpoinen liikevaihto tilikaudella oli 3 829 miljoonaa euroa (3 744), jossa on kasvua edellisvuoteen 85 miljoonaa euroa eli 2 prosenttia. Vertailukelpoisista luvuista on poistettu Ruukki Betonstahl GmbH ja Ruukki Welbond BV (kuuluivat konserniin marraskuuhun 2007 saakka) sekä Carl Froh GmbH (osa konsernia kesäkuuhun 2008 saakka). Yritysostoilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin liikevaihtoon vuonna 2008.
Ratkaisuliiketoimintojen, Ruukki Constructionin ja Ruukki Engineeringin, osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2008 kasvoi 48 prosenttiin (44). Konsernin liikevaihdosta Suomesta tuli 32 prosenttia (31), muista Pohjoismaista 31 (30) ja itäisestä Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Ukrainasta 21 (21) prosenttia. Muun Euroopan osuus oli 13 prosenttia (15) ja muiden maiden 3 prosenttia (3).
Ruukki Constructionin liikevaihto vuonna 2008 oli 1 067 miljoonaa euroa (1 042) ja Ruukki Engineeringin liikevaihto nousi 765 miljoonaan euroon (667). Ruukki Metalsin raportoitu liikevaihto oli 2 019 miljoonaa euroa (2 168) ja vertailukelpoinen liikevaihto 1 997 miljoonaa euroa (2 035).
Ruukki Constructionin liikevaihtoa kasvattivat liike- ja toimitilarakentamisen alkuvuoden hyvä kysyntä, parantunut hintataso sekä kasvu runko- ja projektiliiketoiminnassa koko markkina-alueella.
Ruukki Engineeringin liikevaihtoa kasvattivat järjestelmä- ja komponenttiliiketoiminnan kysynnän kasvu ja sen myötä lisääntyneet myyntimäärät erityisesti nosto- ja kuljetusväline- sekä energiateollisuuden laitetoimittajille.
Ruukki Metalsin liikevaihtoa koko tilikaudelta laski välitystuotteina myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin pienentynyt liikevaihto edellisvuoteen verrattuna sekä heikentynyt kysyntä kaikissa päätuoteryhmissä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Erikoistuotteiden osuus divisioonan myynnistä vuonna 2008 nousi 27 prosenttiin (24).
Liikevaihto vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä
Konsernin viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 847 miljoonaa euroa (Q4/2007: 982 miljoonaa euroa raportoitu ja 960 miljoonaa euroa vertailukelpoinen liikevaihto).
Ruukki Constructionin liikevaihtoa loka-joulukuussa laskivat kansainvälisen finanssikriisin aiheuttama nopeasti heikentynyt kysyntä kaikilla markkina-alueilla. Divisioonan liikevaihto vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 248 miljoonaa euroa (292).
Ruukki Engineeringin viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta. Sitä kasvattivat erityisesti tornilevytoimitukset nykyisille tuulivoimateollisuuden asiakkaille. Divisioonan liikevaihto loka-joulukuussa oli 187 miljoonaa euroa (180).
Ruukki Metalsin viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto laski 412 miljoonaan euroon alhaisesta kysynnästä johtuen (488 miljoonaa euroa vertailukelpoinen ja 509 miljoonaa euroa raportoitu liikevaihto). Kysyntä heikkeni vuosineljänneksen loppua kohti kaikissa asiakassegmenteissä, erityisesti Ruotsin autoteollisuutta palvelevien alihankkijoiden keskuudessa.
Liikevoitto vuonna 2008
Tilikauden liikevoitto oli 568 miljoonaa euroa (637) eli 15 prosenttia (16) liikevaihdosta. Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 584 miljoonaa euroa (635).
Ratkaisuliiketoimintojen osuus konsernin liikevoitosta vuonna 2008 nousi 45 prosenttiin (42). Ruukki Constructionin liikevoitto oli 128 miljoonaa euroa (163) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 132 miljoonaa euroa (163). Ruukki Engineeringin liikevoitto oli 126 miljoonaa euroa (103) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 128 miljoonaa euroa (103). Ruukki Metalsin liikevoitto oli 338 miljoonaa euroa (397) ja vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 350 miljoonaa euroa (395).
Ruukki Construction -divisioonan koko vuoden liikevoittoon vaikuttivat itäisen Keski-Euroopan investointiohjelman toteuttaminen, organisaation ja myyntiverkoston rakentamisen kustannukset sekä teräsmateriaalien kustannusten nousu. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tulosta rasittivat lisäksi alhaisesta kysynnästä johtuva matala kapasiteetin käyttöaste.
Ruukki Engineering -divisioonan liikevoittoa paransivat vahvana jatkunut kysyntä, käynnissä oleva kannattavuuden parantamisohjelma sekä myyntihintojen korotukset. Kannattavuuden parantamiseksi on myös tehty tuotannon uudelleenjärjestelyjä ja kehitetty tuotevalikoimaa.
Ruukki Metals -divisioonan koko tilikauden liikevoittoa rasitti käyttämättömän kapasiteetin kustannusten nousu erityisesti joulukuussa Raahen tehtaan toisen masuunin pysäyttämisen seurauksena. Myös ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevoitto jäi selvästi pienemmäksi kuin vuonna 2007.
Valuuttasuojauksilla pystyttiin kompensoimaan valuuttakurssien epäedullisia vaikutuksia sekä raaka-ainekustannusten (USD) että yhtiön suurimpien myyntivaluuttojen (SEK, NOK, GBP) osalta.
Liikevoitto vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä
Konsernin viimeisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 62 miljoonaa euroa (120) eli 7 prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 74 miljoonaa euroa (119).
Toiminnan uudelleenjärjestelyistä kirjattiin kertaluonteisia kustannuksia noin 11 miljoonaa euroa vuoden 2008 viimeiselle neljännekselle.
Ruukki Constructionin liikevoitto loka-joulukuussa laski 13 miljoonaan euroon (Q4/2007: 38 miljoonaa euroa) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 17 miljoonaan euroon (38). Ruukki Engineeringin liikevoitto puolestaan nousi 26 miljoonaan euroon (18) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 27 miljoonaan euroon (18), missä kasvua edellisvuoteen on 48 prosenttia. Ruukki Metalsin raportoitu liikevoitto jäi 29 miljoonaan euroon (68) ja vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 36 miljoonaan euroon (68).
Vuoden 2008 rahoituserät ja tulos
Nettorahoituskulut ja rahoituksen kurssierot olivat yhteensä 23 miljoonaa euroa (20).
Konsernin verot olivat 142 miljoonaa euroa (162), mikä sisältää laskennallisen veron vähennystä 23 miljoonaa euroa (vähennystä 6). Konsernin efektiivinen verokanta oli 26 prosenttia (26).
Tilikauden tulos oli 406 miljoonaa euroa (459).
Laimennettu osakekohtainen tulos oli 2,93 euroa (3,31).
Tase ja tunnusluvut
Konsernin taseen loppusumma kasvoi vuoden 2007 lopusta 148 miljoonalla eurolla 2 983 miljoonaan euroon. Taseen loppusumma laski syyskuun 2008 lopusta 4 miljoonaa euroa (2 987). Oma pääoma oli joulukuun 2008 lopussa 1 948 miljoonaa euroa (1 960) eli 14,04 euroa osaketta kohden (14,13). Omaa pääomaa pienensivät tytäryhtiöiden oman pääoman valuuttakurssimuutoksesta syntyneet muuntoerot, sinkki- ja sähköjohdannaisten käyvän arvon muutos sekä työsuhde-etuuksien laskentakäytännön muutokset. Omavaraisuusaste vuoden lopussa oli 65,9 prosenttia (70,1).
Oman pääoman tuotto vuonna 2008 oli 20,7 prosenttia (24,2) ja sijoitetun pääoman tuotto oli 25,6 prosenttia (29,8).
Rahavirta ja rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli 382 miljoonaa euroa (417) ja rahavirta ennen rahoitusta 169 miljoonaan euroa (271). Merkittävin muutos oli investointien rahavirrassa, joka oli -213 miljoonaa euroa koko tilikaudelta (-146).
Korolliset nettorahoitusvelat vuoden lopussa olivat 155 miljoonaa euroa (28) ja nettovelkaantumisaste 7,9 prosenttia (1,4).
Konsernilla oli vuoden 2008 lopussa likvidejä varoja 254 miljoonaa euroa ja pankkeja sitovia käyttämättömiä valmiusluottoja yhteensä 150 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 aikana erääntyvät pitkäaikaisten korollisten velkojen lyhennykset ovat yhteensä 6 miljoonaa euroa.
Huhtikuussa 2008 Rautaruukki maksoi osakkeenomistajilleen osinkoja 277 miljoonaa euroa.
Henkilöstö
Vuonna 2008 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 14 953 henkilöä (14 326). Vuoden lopussa koko henkilöstön määrä oli 14 286 (14 587). Vuoden lopun henkilöstömäärä jakautui seuraavasti: 6 955 Suomessa, 5 538 itäisessä Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Ukrainassa, 1 317 muissa Pohjoismaissa, 94 muualla Euroopassa sekä 382 muissa maissa.
Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat 464 miljoonaa euroa (448), josta miljoona euroa (9) oli osakepalkitsemiseen liittyviä kuluja ja 3 miljoonaa euroa (12) voittopalkkioihin liittyvät kuluja. Lähes koko konsernin henkilöstö kuuluu tulokseen perustuvan voittopalkkiojärjestelmän piiriin.
Voimassa olevan osakepalkkiojärjestelmän 2008-2010 ansaintajakson 2008 tulosvaikutteisesti kirjatut kulut vuodella 2008 olivat noin miljoona euroa. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu noin 85 johtoon tai muuhun avainhenkilöstöön kuuluvaa henkilöä.
Konsernin rakennemuutokset
Vuonna 2008 käyttöomaisuus lisääntyi yritysostojen kautta 8 miljoonaa euroa ja liikearvo 6 miljoonaa euroa.
Vahvistaakseen asemaansa nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden asiakkuuksissa yhtiö osti teleskooppi- ja erikoisnosturien puomeja valmistavan saksalaisen Wolter Metallverarbeitung GmbH:n helmikuussa 2008. Laajentaakseen erikoistuoteosaamistaan yhtiö osti huhtikuussa laser- ja laser-hybridi hitsaukseen erikoistuneen suomalaisen Hybri-Steel Oy:n liiketoiminnan. Kesäkuussa Rautaruukki myi Saksassa sijaitsevan ohutseinäputkia ja autoteollisuuden komponentteja valmistavan saksalaisen Carl Froh GmbH:n.
Marraskuussa yhtiö myi ydinliiketoimintaan kuulumattoman autoteollisuudelle maalattuja tuotteita valmistavan maalauslinjan Ruotsin Gävlessä. Kaupasta kirjattiin noin miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus. Joulukuussa Rautaruukki osti liettualaisen teräsrunkoyhtiö UAB Gensinan koko osakekannan. Yritysosto edistää Ruukin runko- ja kuorirakenteiden projektiliiketoiminnan kehittämistä Liettuassa ja muissa Baltian maissa sekä vahvistaa Ruukin Baltian maita palvelevaa valmistusverkostoa.
Investoinnit
Investointien nettorahavirta vuonna 2008 oli -213 miljoonaa euroa (-146). Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin investoitiin yhteensä 229 miljoonaa euroa (172), joista ylläpitoinvestointeja oli 76 miljoonaa euroa (54).
Investoinneista syntyi tilikaudella 25 miljoonan euron (70) positiivinen rahavirta, josta 21 miljoonaa euroa (23) tuli käyttöomaisuuden ja tytäryhtiön myynnistä. Vuonna 2008 yritysostoihin käytettiin varoja 9 miljoonaa euroa (44).
Ruukki Construction -divisioonassa on käynnissä investointiohjelma toimituskyvyn lisäämiseksi itäisessä Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Tammikuussa 2008 päätettiin noin 20 miljoonan euron investoinnista uuteen julkisivupaneelitehtaaseen Suomessa ja huhtikuussa noin 13 miljoonan euron investoinnista teräspalvelukeskukseen Venäjällä. Lisäksi tilikauden aikana lisättiin vaiheittain erikoisterästuotannon jälkikäsittelykapasiteettia yhteensä noin 44 miljoonan euron investoinneilla.
Vuonna 2009 investointien aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin arvioidaan jäävän selvästi alle 200 miljoonan euron.
Yhtiökokous 2008
Rautaruukki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 2.4.2008.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet. Yhtiökokous päättää yhtiöjärjestyksen muutoksista pääsääntöisesti kahden kolmasosan määräenemmistöpäätöksellä. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus valitsee toimitusjohtajan.
Yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Jukka Viinasen ja varapuheenjohtajaksi Reino Hanhisen. Hallituksen jäseninä jatkavat Maarit Aarni-Sirviö, Christer Granskog, Pirkko Juntti, Kalle J. Korhonen sekä Liisa Leino. Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiökokous valitsi hallintoneuvoston puheenjohtajaksi Marjo Matikainen-Kallströmin ja varapuheenjohtajaksi Inkeri Kerolan. Jäseniksi valittiin Heikki Allonen, Turo Bergman, Miapetra Kumpula-Natri, Petteri Orpo, Jouko Skinnari, Markku Tynkkynen sekä Tapani Tölli. Hallintoneuvoston toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n, päävastuullisena tilintarkastajana Mauri Palvi, KHT.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 12 000 000 yhtiön omaa
osaketta (8,56 prosenttia osakemäärästä). Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiökokous päätti Suomen valtiota osakkeenomistajana edustavan valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston esityksestä perustaa yhtiökokouksen nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan valittiin 3.11.2008 tilanteen mukaan kolmen suurimman osakkeenomistajan edustajina finanssineuvos Markku Tapio Valtioneuvoston kansliasta, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä teollisuusneuvos Esa Rannila. Lisäksi nimitysvaliokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja Jukka Viinanen asiantuntijajäsenenä.
Yhtiökokous päätti 2.4.2008, että vuodelta 2007 maksetaan osinkoa 1,70 euroa osakkeelta sekä lisäosinkoa 0,30 euroa osakkeelta pitkien terästuotteiden liiketoiminnan myynnistä vapautuneista varoista eli yhteensä 2,00 euroa osakkeelta. Yhteensä 277 miljoonan euron osingot maksettiin 16.4.2008.
Hallituksen valiokunnat
Hallituksella on kaksi vakituista valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Vuonna 2008 tarkastusvaliokunnan jäseniä olivat Pirkko Juntti puheenjohtajana sekä Christer Granskog, Kalle J. Korhonen ja Liisa Leino. Palkitsemisvaliokunnan jäseniä olivat Jukka Viinanen puheenjohtajana sekä Maarit Aarni-Sirviö ja Reino Hanhinen.
Muutoksia yhtiön johdossa
Rautaruukki-konsernin johtoryhmän muodostavat 1.2.2009 alkaen: toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja Sakari Tamminen; talous- ja rahoitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen Mikko Hietanen; johtaja Saku Sipola, Ruukki Construction; johtaja Tommi Matomäki, Ruukki Engineering; johtaja Olavi Huhtala, Ruukki Metals sekä strategiajohtaja Marko Somerma. Ruukki Production -divisioonan aikaisempi johtaja Heikki Rusila jää sopimuksensa mukaisesti eläkkeelle vuoden 2009 lopulla.
Osakkeet ja osakepääoma
Rautaruukki Oyj:n osakkeen (RTRKS) vaihto NASDAQ OMX Helsingissä vuonna 2008 oli 5 530 miljoonaa euroa (8 444). Osakkeen vuoden korkein noteeraus oli 34,77 euroa kesäkuussa ja alin 9,51 euroa marraskuussa. Volyymilla painotettu keskikurssi vuonna 2008 oli 22,03 euroa. Vuoden päätöskurssi oli 12,16 euroa ja osakkeiden markkina-arvo vuoden lopussa 1 706 miljoonaa euroa (4 157).
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2008 oli 238,4 miljoonaa euroa. Liikkeeseen laskettuja osakkeita oli 140 255 479 kappaletta. Yhtiössä on käytössä yksi osakesarja ja kullakin osakkeella käytössä yksi ääni. Yhtiöjärjestyksessä on äänioikeusrajoitus, jonka mukaan osakkeenomistaja voi äänestää enintään 80 prosentilla kokouksessa edustettuina olevien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Vuoden 2003 henkilöstön optiolainaan liittyvien merkintöjen johdosta, yhtiön osakepääomaa korotettiin tilikauden aikana 57 351 osakkeella eli 97 496,70 eurolla. Näistä 2.10.- 26.11.2008 välisenä aikana merkittiin 26 050 osaketta ja osakepääomaa korotettiin merkintöjen johdosta 44 285,00 eurolla. Tämä osakepääoman korotus on merkitty kaupparekisteriin 17.12.2008.
Henkilöstön optio-oikeudet 2003, jotka perustuvat vuoden 2003 optiolainaan, ovat olleet julkisen kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsingissä 24.5.2006 alkaen. Yksi optio-oikeus oikeuttaa yhden osakkeen merkintään 1,70 euron osakekohtaisella merkintähinnalla. Optio-oikeuksilla oli merkitty 31.12.2008 mennessä yhteensä 1 369 034 osaketta (98 prosenttia). Jäljellä olevat optio-oikeudet oikeuttavat 30 966 osakkeen merkintään. Osakkeiden merkintäaika päättyy 23.5.2009.
Hallituksella on valtuudet hankkia 12 000 000 omaa osaketta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen 2.4.2008 päätöksestä lukien. Tilikauden aikana hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan omien osakkeiden hankintaan.
Hallituksella on niin ikään valtuudet luovuttaa enintään 13 785 381 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta. Valtuutus on voimassa vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutuksen puitteissa yhtiö siirsi 28.3.2008 konsernin osakepalkkiojärjestelmän 2004 viimeisen ansaintajakson 2007 piiriin kuuluville henkilöille 11 594 yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta. Yhtiölle on palautunut 1 594 osaketta.
Vuoden lopussa yhtiön hallussa oli 1 466 937 omaa osaketta. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2008 oli 17,8 miljoonaa euroa ja kirjanpidollinen vasta-arvo 6,3 miljoonaa euroa. Omien osakkeiden suhteellinen osuus yhtiön osakkeiden lukumäärästä sekä yhteenlasketuista äänimääristä on 1,05 prosenttia.
Tilikauden lopussa hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta laskea liikkeelle vaihtovelkakirja- tai optiolainoja tai korottaa yhtiön osakepääomaa.
Yhtiön omistusosuuksien jakautuminen sektori- ja suuruusluokittain, yhtiön suurimmat osakkeenomistajat sekä hallintoelinten ja johtoryhmän omistusosuudet esitetään yksityiskohtaisemmin vuoden 2008 vuosikertomuksessa.
Liputukset
Rautaruukki sai 28.5.2008 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen Capital Research and Management Company yhtiöltä, että sen hallinnoimien sijoitusrahastojen omistama yhteenlaskettu osuus Rautaruukin osake- ja äänimäärästä vastaa 5,42 prosenttia Rautaruukin osakepääomasta ja äänimäärästä.
Rautaruukki sai 12.12.2008 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen omistusjärjestelystä, jossa Suomen valtion omistusosuus alittaa ja Solidium Oy:n omistusosuus ylittää arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitetut omistusrajat. Suomen valtio siirsi 11.12.2008 omistamansa Rautaruukki Oyj:n osakkeet valtion kokonaan omistamalle Solidium Oy:lle osakeyhtiölain mukaisena apporttiomaisuutena. Siirron jälkeen Solidium Oy:n omistusosuus on 55 656 699 osaketta, joka vastaa 39,68 prosenttia Rautaruukin osakepääomasta ja äänimäärästä. Rahoitustarkastus on antanut Solidium Oy:lle poikkeusluvan koskien sille muutoin syntyvää velvollisuutta tehdä pakollinen ostotarjous yhtiön muista osakkeista.
Katsauskauden jälkeen 28.1.2009 Rautaruukki sai arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen Capital Research and Management Company yhtiöltä, että sen hallinnoimien sijoitusrahastojen yhteenlaskettu omistusosuus Rautaruukin osakkeista on laskenut alle 5 prosentin (1/20). Yhtiön ilmoittama osuus Rautaruukin osakemäärästä on 6 949 917 osaketta. Tämä vastaa 4,96 prosenttia Rautaruukin osakepääomasta ja äänimäärästä.
Tutkimus ja kehitys
Tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin 27 miljoonaa euroa (28), joka on noin prosentti liikevaihdosta (1). Tilikauden aikana painopisteet olivat rakentamisen tehokkuudessa ja uusissa ratkaisuissa rakentamisen tarpeisiin sekä lujissa ja kulutusta kestävissä teräksissä kuljetus-, nosto- ja siirtolaitteiden rakenteisiin.
Rakentamisen markkinoille Rautaruukki toi ratkaisukokonaisuuden, joka nopeuttaa ja tehostaa yksikerroksisten rakennusten suunnittelua ja rakentamista. Kokonaisuuteen kuuluu yhtiön kehittämä ohjelmistotyökalu, jolla voidaan lyhentää rakennusprojektin alkuvaihetta merkittävästi ja varmistaa yhteensopivien rakenteiden valinta. Syyskuussa esiteltiin Suomessa paloturvallisuutta parantava toiminnallista palomitoitusta hyödyntävä kokonaisratkaisu.
Konepajateollisuudessa Rautaruukki jatkoi vuoden 2008 aikana uusien sovellusten kehitystä useiden merkittävien asiakkaiden kanssa. Rautaruukin ohjaamosuunnittelussa otettiin vuoden aikana käyttöön virtuaalitekniikkaa, joka lyhentää tuotesuunnitteluvaiheen läpimenoaikoja.
Lujien terästen suorakarkaisuprosessia kehitettiin edelleen, ja markkinoille tuotiin uusia teräslajeja. Kulutusta kestävien terästen valmistuksessa otettiin käyttöön levylinjan uusi suorakarkaisulaitteisto, joka tukee nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden tarpeita. Rautaruukin omaan innovaatioon perustuvalla suorasammutusmenetelmällä voidaan valmistaa entistä lujempia teräksiä, joiden avulla rakenteet saadaan kevyemmiksi ja suorituskyisemmiksi.
Rautaruukki on aktiivisesti mukana myös strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK). Näistä yhtiölle tärkeimmät ovat jo käynnistynyt FIMECC (metallituotteet ja koneenrakennus), sekä valmisteilla olevat CLEEN (energia ja ympäristö) ja RYM-SHOK (rakennettu ympäristö).
Ympäristö- ja energia-asiat
Rautaruukin kaikkien toimintojen ympäristöjohtamista ohjaa konsernin ympäristöpolitiikka, joka uusittiin joulukuussa 2008. Uusi ympäristöpolitiikka korostaa entisestään yhtiön sitoutumista energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Tuotantopaikoilla toimitaan sertifioitujen ISO 14001:2004 ympäristö- ja ISO 9001:2000 laatujärjestelmien mukaisesti. Vuonna 2008 näiden järjestelmien piiriin kuului 98 prosenttia tuotannosta (95) ja 80 prosenttia henkilöstöstä (75).
Päästöoikeuksien ilmaisessa alkujaossa EU-päästökaupan toiselle kaudelle 2008-2012 (Kioto-kausi) saivat päästökaupan piiriin kuuluvat Raahen ja Hämeenlinnan tehtaat Suomessa yhteensä 23,5 miljoonaa tonnia päästöoikeutta. Norjan päästökauppajärjestelmään kuuluva Mo i Ranan valssaamo tulee alustavan päätöksen mukaan saamaan 49 000 tonnia vuosittaista päästöoikeutta.
Vuonna 2008 päästöoikeuskaupankäynnin tuloksena syntyi tuottoja 4,9 miljoonaa euroa.
Yhtiö arvioi, ettei päästökaupasta synny merkittäviä kustannuksia Kioto-kauden aikana, kun otetaan huomioon Raahen tehtaan sintraamon toiminnan lopettaminen, viimeaikaiset tuotannon sopeuttamiset sekä hiilirahastojen tuottamien päästövähenemien vaikutukset. Päästökaupalla on kuitenkin kustannusvaikutuksia yhtiön pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta hankkiman sähkön hintaan.
Rautaruukki päätti maaliskuussa 2008 Raahen tehtaan sintraamon toiminnan lopettamisesta vuoden 2011 loppuun mennessä. Raudanvalmistuksen raaka-aineena siirrytään käyttämään sintterin sijasta ainoastaan rautapellettejä. Sintraamon sulkeminen vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä 10 prosenttia eli 500 000 tonnia vuodessa. Se vähentää merkittävästi myös tehtaan pöly- ja rikkidioksidipäästöjä sekä alentaa energiankulutusta.
Raahen tehdas sai syyskuun alussa uuden ympäristöluvan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Ympäristölupa tiukentaa aiempia päästöraja-arvoja tehtaan ilma- ja vesipäästöille. Tämä edellyttää arviolta yli 70 miljoonan euron ympäristöinvestointeja, jotka toteutetaan vuoteen 2012 mennessä.
Rautaruukki valittiin syyskuussa ensimmäistä kertaa Dow Jones Sustainability World (DJSI World) -indeksiin ja toista kertaa peräkkäin Dow Jones STOXX Sustainability (DJSI STOXX) -indeksiin. Indekseissä ovat mukana alansa parhaat kestävään kehitykseen sitoutuneet yritykset. Rautaruukki on DJSI World -listalla maailman kuuden parhaan teräsyhtiön joukossa.
Vuoden 2008 ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 12 miljoonaa euroa (7).
Lisätietoja ympäristöasioista löytyy vuoden 2008 vuosikertomuksesta sekä Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden ympäristöraporteista.
Ruukki United -kannattavuuden parantamisohjelma
Rautaruukin toimintatapojen yhtenäistämis- ja tehostamishankkeen, Ruukki Unitedin tavoitteena oli vuoden 2008 loppuun mennessä laskea kustannustasoa ja vapauttaa pääomaa pysyvästi vuoden 2004 kustannusrakenteeseen verrattuna.
Vuoden 2008 loppuun mennessä vuotuisia kustannussäästöjä saatiin 135 miljoonaa euroa (tavoite 150 miljoonaa euroa) ja pääomia vapautui 75 miljoonaa euroa (tavoite 150 miljoonaa euroa). Ruukki United -kannattavuuden parantamisohjelma päättyi vuoden 2008 lopussa.
Uusi toiminnan tehostamisohjelma Boost
Yhtiö käynnisti lokakuussa 2008 konserninlaajuisen Boost -ohjelman, jonka tavoitteena on tehostaa toimintaa ja parantaa Rautaruukin kilpailukykyä ja kannattavuutta. Ohjelmalla tavoitellaan 150 miljoonan euron parannusta yhtiön liikevoittoon vuoden 2011 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. Boost -ohjelman mukaisten toimenpiteiden kustannussäästöjen vuodelle 2009 arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa euroa.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä yhtiö käynnisti Boost -ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä konsernin laajuisesti. Ruukki Construction -divisioonassa tuotantoa tehostetaan keskittämällä rakentamisen tuotteiden valmistus Baltiassa Pärnun tehtaalle Viroon. Pienet profilointitehtaat Latvian Riikassa ja Liettuan Vilnassa suljetaan huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Paikalliset myyntikonttorit Latviassa ja Liettuassa jatkavat toimintaansa. Tsekissä Ostravassa sijaitseva pieni profilointiyksikkö suljetaan ja tuotantolinjoja siirretään yhtiön tehtaille Unkariin, Puolaan ja Romaniaan vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana. Puolassa Obornikin runko- ja paneelitehtaalla on aloitettu kannattavuuden parantamishanke, joka kestää vuoden 2009 kesään asti.
Ruukki Engineering -divisioonassa Unkarissa Hatvanin tehtaan tuotantoa suunnitellaan siirrettäväksi Jaszberenyn komponenttitehtaalle vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä.
Ruukki Metals -divisioonan Tampereen teräspalvelukeskus päätettiin sulkea kesäkuun 2009 loppuun mennessä. Osavalmistus keskitetään Raahen ja Seinäjoen teräspalvelukeskuksiin. Myös muissa divisioonan liiketoiminta- ja tuotantoyksiköissä sekä hallinnossa tehostetaan toimintaa ja puretaan päällekkäisyyksiä.
Ruukki Production -divisioonassa tehostetaan tuotantoa ja parannetaan kustannustehokkuutta pysyvästi pääosin työvuoroja vähentämällä. Marraskuussa ilmoitettiin putkiliiketoiminnan sopeuttamisesta Oulaisissa. Ydinliiketoimintaansa kuulumattomien kierresaumahitsattujen kaasuputkien valmistus paikkakunnalla päätettiin lopettaa. Lisäksi Virsbon tehtaalla Ruotsissa ulkoistettiin kunnossapitotoiminnot sekä laskettiin tehtaan tuotantovolyymia vastaamaan kysyntää.
Lisäksi yhtiön tukitoiminnoissa on käynnissä tehostamishankkeita.
Tehostamistoimenpiteisiin ja toiminnan sopeuttamiseen liittyen yhtiössä aloitettiin joulukuussa yt-neuvottelut mahdollisista lomautuksista, irtisanomisista ja osa-aikaistamisista. Toimenpiteistä kirjattiin kertaluonteisia kustannuksia 11 miljoonaa euroa vuoden 2008 viimeiselle neljännekselle.
Pääomamarkkinapäivät
Rautaruukki järjesti vuosittaiset pääomamarkkinapäivät sijoittajille ja analyytikoille lokakuussa Vaasassa. Pääomamarkkinapäivillä yhtiö julkisti nostavansa liikevoittotavoitteensa 15 prosenttiin, kun aiempi tavoite oli 12 prosenttia. Muut taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka säilyivät ennallaan. Pääomamarkkinapäivillä yhtiö kertoi liiketoiminnan kasvun painopistealueet lähivuosina: Ruukki Constructionissa itäisen Keski-Euroopan ja IVY-maiden liike- ja teollisen rakentamisen markkinat, Ruukki Engineeringissä nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden sekä energiateollisuuden kone- ja laitevalmistaja-asiakkuudet ja Ruukki Metalsissa erikoisteräkset. Myös Boost-ohjelma toiminnan tehostamiseksi julkaistiin tilaisuuden yhteydessä.
Terästuotannon raaka-ainekustannusten nousu vuonna 2008
Rautaruukin terästuotannon merkittävimpien raaka-aineiden (kivihiili ja rautamalmi) vuosisopimukset tehdään Yhdysvaltain dollareissa. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat nousivat voimakkaasti vuonna 2008. Myös Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen vuoden lopulla nosti osaltaan raaka-aineiden markkinahintoja. Tällä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta yhtiön kustannuksiin valuuttasuojausten ansiosta.
Yleinen raaka-aineiden hintojen nousu lisäsi yhtiön omien terästuotteiden valmistuskustannuksia edellisvuoteen verrattuna noin 200 miljoonalla eurolla valuuttakurssin suojausvaikutus huomioiden. Noin kolmannes kustannusten noususta toteutui ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja kaksi kolmannesta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Raaka-aineiden kustannusnousua kompensoivat lähes täysimääräisesti myyntihintojen korotukset ja parantunut kustannustehokkuus. Hinnankorotusten määrä ja ajoittuminen vaihtelivat tuotteittain ja markkina-alueittain. Yhdysvaltain dollarin valuuttasuojausten positiivinen vaikutus liikevoittoon vuonna 2008 oli 32 miljoonaa euroa (-21).
Muut tapahtumat vuonna 2008
Ruukki Group Oyj oli keväällä 2006 nostamassaan kanteessa vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Rautaruukkia sakon uhalla käyttämästä pelkkää Ruukki-nimeä markkinointinimenään. Markkinaoikeus hylkäsi 5.2.2008 antamallaan päätöksellä kaikki Ruukki Group Oyj:n vaatimukset ja totesi, ettei Ruukki Groupilla ole perustetta kieltää Rautaruukilta Ruukki-nimen käyttöä konsernin viestinnässä ja markkinoinnissa. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti Ruukki Groupin korvaamaan Rautaruukin oikeudenkäyntikulut.
Loppuvuonna 2007 ruotsalainen yhtiö Boliden Commercial AB pani vireille välimiesmenettelyn Rautaruukkia vastaan. Boliden vaatii Rautaruukilta noin 13 miljoonan euron hinnanerokorvausta. Erimielisyys koski Rautaruukin ostaman sinkin hintoihin sisältyviä lisiä. Välimiesoikeus hylkäsi lokakuussa 2008 kaikki ruotsalaisen Boliden Commercial AB:n Rautaruukkia vastaan esittämät vaatimukset ja velvoitti Bolidenin korvaamaan Rautaruukille menettelystä aiheutuneet kulut kokonaisuudessaan.
Rautaruukki vastaanotti lokakuussa 2008 Euroopan komissiolta väitetiedoksiannon, jossa Rautaruukin entistä tytäryhtiötä Fundiaa epäiltiin hintayhteistyöstä jänneteräsliiketoiminnassa vuosina 1996-2001. Rautaruukki on myynyt kyseiset toiminnot vuonna 2006. Tutkinnan kohteena olevan Fundian jänneteräsliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2001 oli noin 20 miljoonaa euroa. Vastaava tiedoksianto oli lähetetty kymmenille eurooppalaisille yhtiöille. Tiedoksiannon perusteella Fundian verrattain vähäiset jänneteräsliiketoiminnot eivät ole tutkinnan keskiössä. Rautaruukki on selvittänyt asiaa ja antoi vastineensa väitetiedoksiantoon 16.12.2008. Mahdollisten seuraamusten arviointi on tässä vaiheessa tutkintaa vaikeaa.
Joulukuun alussa terästuotantoa sopeutettiin vastaamaan heikentynyttä kysyntää pysäyttämällä väliaikaisesti Raahen tehtaan toinen masuuni. Myös muissa yksiköissä tuotantoa ryhdyttiin sopeuttamaan. Sopeuttamiseen ja tehostamiseen liittyen yhtiössä aloitettiin yt-neuvottelut mahdollisista lomautuksista, irtisanomisista ja osa-aikaistamisista eri markkina-alueilla.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Rautaruukki ilmoitti tammikuussa 2009 teräsliiketoiminnan tehostamisesta liittämällä yhtiön terästuotteiden valmistuksen, Ruukki Production -divisioonan osaksi Ruukki Metals -divisioonaa 1.2.2009 alkaen. Muut divisioonat ja segmentointiraportointi pysyvät ennallaan. Yhdistäminen selkiyttää konsernin rakennetta ja parantaa teräsliiketoiminnan tehokkuutta ja toimitusketjun hallintaa.
Tammikuussa 2009 Rautaruukki ilmoitti ostavansa norjalaisen Skalles Eiendomsselskap AS:n osakekannan. Skalles Eiendomsselskap AS:n tytäryhtiö Skalles Mek Verksted AS on Norjan johtavia teollisuus- ja liiketilojen teräsrunkorakentajia. Skallesin kokonaistoimitukset kattavat teräsrakenteiden suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen. Yhtiön vuoden 2008 liikevaihto oli noin 15 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 50. Kauppa edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää, ja kaupan odotetaan toteutuvan helmikuun 2009 aikana.
Tammikuussa 2009 yhtiö sai Suomen osalta päätökseen vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä käynnistetyt yhteistoimintaneuvottelut. Toiminnan tehostamistoimenpiteisiin liittyen neuvottelujen tuloksena päädyttiin vähentämään yhteensä noin 460 henkilöä, joista noin 250 pääsee erilaisten eläkejärjestelyjen piiriin. Neuvottelujen alkaessa vähennystarpeen Suomessa arvioitiin olevan enintään 520 henkilöä ja koko konsernissa noin 1 000 henkilöä. Neuvottelut Suomen ulkopuolella jatkuvat vielä kunkin maan oman lainsäädännön mukaisesti.
Lisäksi neuvottelussa päätettiin markkinatilanteesta johtuvan toiminnan sopeuttamiseen liittyvistä lomautuksista. Näiden neuvottelujen tuloksena Raahessa lomautetaan kerrallaan noin 400 ja Hämeenlinnassa noin 170 henkilöä. Yhteensä lomautusten piirissä eri toimipaikoilla on noin 3 200 henkilöä. Lomautusten ajoitus ja kesto vaihtelevat toimipaikoittain.
Riskit ja riskienhallinta
Rautaruukissa riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteet ja prosessi. Riskienhallinta on organisoitu osaksi johtamisjärjestelmää. Myös työturvallisuus on osa järjestelmää.
Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja talouden taantuma ovat vaikeuttaneet Rautaruukin asiakkaiden liiketoimintaa, mikä on heikentänyt yhtiön tuotteiden kysyntää. Rautaruukki on ottanut muuttuneen tilanteen huomioon turvaamalla edelleen rahoitusasemansa sekä sopeuttamalla tuotantoa ja kustannuksia markkinakysyntää vastaaviksi.
Tiukkenevilla ympäristömääräyksillä ja hiilidioksidipäästökaupasta aiheutuvilla lisäkustannuksilla on vaikutusta yhtiön investointeihin ja kilpailukykyyn erityisesti, mikäli nämä vaatimukset eivät kohdistu tasapuolisesti kaikkiin alan toimijoihin. Ympäristölainsäädännön muutosten ennakointiin ja aktiiviseen seurantaan on paneuduttu huolellisesti ja tarvittaviin toimiin ryhdytty ennakoiden.
Rautamalmin, kivihiilen ja terästuotannon muiden pääraaka-aineiden hinnat rahteineen määräytyvät maailmanmarkkinoilla, minkä vuoksi raaka-aineiden hinta saattaa vaihdella voimakkaasti. Sinkin ja sähkön hintariskin hallinnassa käytetään myös johdannaisia, joiden vaikutukset voivat ulottua sähkön osalta seuraavalle kuudelle vuodelle ja sinkin osalta seuraavalle kolmelle vuodelle.
Raaka-aineiden ja energian saatavuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi terästuotannon pääraaka-aineista ja energian hankinnasta tehdään pitkäaikaisia hankintasopimuksia. Konsernin käyttämästä sähköenergiasta lähes puolet tuotetaan itse hyödyntämällä prosessien yhteydessä syntyvät prosessikaasut.
Konsernin terästuotannon pääraaka-aineet hinnoitellaan Yhdysvaltain dollareissa. Tästä aiheutuu merkittävä valuuttakurssiriski, kun vastaavasti konsernin dollarimääräisen myynnin osuus on ainoastaan noin yksi prosentti liikevaihdosta. Konsernin myynnistä suurimmat valuuttariskit syntyvät Ruotsin kruunusta, Norjan kruunusta, Venäjän ruplasta ja Puolan zlotysta. Valuuttakurssiriskiä vastaan suojaudutaan käyttämällä valuuttajohdannaisia.
Rahoittaessaan kasvuaan Suomen ulkopuolella yhtiö tekee valuuttamääräisiä investointeja, jotka ovat alttiita valuuttakurssien vaihteluille. Yhtiön tavoitteena on rajata nämä investoinnit sellaiseen osaan kokonaisinvestoinneista, että valuuttakurssivaihtelut niiden osalta eivät vaaranna yhtiön taseasemaa merkittävästi. Osa näistä investoinneista on myös suojattu valuuttakurssivaihteluita vastaan.
Suurin osa edellä mainituista riskitekijöistä liittyy yhtiön teräsliiketoimintaan. Liiketoimintariskiä kokonaisuudessaan tasapainotetaan yhtiön strategian mukaisesti ratkaisuliiketoimintoja kasvattamalla.
Yhtiön riskienhallintaa kuvataan yksityiskohtaisemmin vuoden 2008 vuosikertomuksessa.
Lähiajan näkymät
Kansainvälinen finanssikriisi ja sen vaikutukset reaalitalouteen ovat kasvattaneet yleistä epävarmuutta Rautaruukin kaikilla markkina-alueilla ja asiakastoimialoilla. Kasvanut talouden epävarmuus ja asiakkaiden vaikeudet rahoittaa liiketoimintaansa ovat heikentäneet lähes kaikkien Rautaruukin tuotteiden ja palvelujen kysyntää.
Rakentamisen osa-alueilla markkinanäkymien odotetaan heikentyvän selvästi kaikilla markkina-alueilla vuoteen 2008 verrattuna. Infrastruktuurirakentamisen kysynnän arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla ja julkisen vallan päättämien elvytystoimien tukevan infrastruktuurirakentamista Pohjoismaissa.
Konepajateollisuuden nosto- ja kuljetusväline -segmentissä kysynnän odotetaan laskevan edellisvuodesta. Kysynnän energiateollisuuden kone- ja laitevalmistajien taholta arvioidaan jatkuvan hyvällä tasolla.
Terästuotteiden kysynnän odotetaan paranevan vuoden 2008 lopun poikkeuksellisen alhaiselta tasolta. Terästuotannon raaka-ainekustannusten odotetaan laskevan selvästi vuodesta 2008, mutta niiden vaikutuksen arvioidaan näkyvän täysimääräisesti vasta kuluvan vuoden toisella puoliskolla.
Matalasta kysynnästä johtuen tuotantoa sopeutetaan useissa eri yksiköissä sekä Suomessa että muissa maissa.
Boost -toiminnantehostamisohjelmaan liittyvien toimenpiteiden kustannussäästöjen arvioidaan vuonna 2009 olevan noin 50 miljoonaa euroa. Myös muiden sopeuttamistoimenpiteiden odotetaan pienentävän kustannuksia merkittävästi vuoden 2008 tasosta.
Yleisen epävarmuuden sekä koko toimitusketjun korkeiden varastotasojen vuoksi heikon kysynnän odotetaan jatkuvan alkuvuonna 2009. Yhtiö arvioi konsernin vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoisen liikevaihdon ja -voiton jäävän merkittävästi vuoden 2008 viimeisestä neljänneksestä.
Yhtiö katsoo, että vallitsevassa markkinatilanteessa koko kuluvan vuoden kehityksen arviointi on erittäin haasteellista, minkä vuoksi Rautaruukki tarkentaa ohjeistustaan tuloskehityksestä vuosineljänneksittäin.
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2008 oli 1 161 miljoonaa euroa.
Hallitus on päättänyt esittää 24.3.2009 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 1,35 euroa osakkeelta (2008: 1,70 euroa ja lisäosinkona pitkien terästuotteiden liiketoiminnan myynnistä vapautuneista varoista 0,30 euroa osakkeelta). Ehdotuksen mukaisesti osinkoa jaetaan yhteensä 187 miljoonaa euroa. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 8.4.2009.
Tämä tilinpäätöstiedotteen sisältämät tilikauden luvut on tilintarkastettu.
Helsingissä helmikuun 5. päivänä 2009
Rautaruukki Oyj
Hallitus
DIVISIOONAT
Vuoden 2008 alusta segmenttitietojen laadintaperiaatetta on täsmennetty seuraavalla tavalla: terästuotannon poiketessa normaalista käyttöasteesta syntyy kustannuksia tai tuottoja, joista vastaa Ruukki Metals -divisioona. Vuoden 2007 segmenttejä koskevat vertailutiedot on oikaistu vastaamaan uutta laadintaperiaatetta.
Ruukki Construction
|
Milj. euroa |
I/07 |
II/ 07 |
III/ 07 |
IV/ 07 |
2007 |
I/08 |
II/08 |
III/ 08 |
IV/ 08 |
2008 |
|
Liikevaihto |
213 |
258 |
278 |
292 |
1 042 |
225 |
285 |
309 |
248 |
1 067 |
|
Liikevoitto* |
34 |
40 |
51 |
38 |
163 |
21 |
38 |
56 |
17 |
132 |
|
- % liike
vaihdosta* |
16 |
16 |
18 |
13 |
16 |
9 |
13 |
18 |
7 |
12 |
* Ilman kertaluonteisia eriä.
Liikevaihto
Vuonna 2008 Ruukki Constructionin liikevaihto oli 1 067 miljoonaa euroa (1 042), missä kasvua edellisvuoteen verrattuna oli kaksi prosenttia. Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 28 prosenttia (27). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto laski edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 248 miljoonaa euroa (292).
Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihtoa kasvattivat liike- ja toimitilarakentamisen hyvänä jatkunut kysyntä, parantunut hintataso sekä kasvu runko- ja projektiliiketoiminnassa koko markkina-alueella.
Vuoden 2008 viimeisen neljänneksen liikevaihtoon, normaalin rakentamisen kausivaihtelun lisäksi, vaikutti kansainvälisen finanssikriisin aiheuttama nopeasti heikentynyt kysyntä kaikilla markkina-alueilla. Itäisessä Keski-Euroopassa ja Venäjällä päätöksiä projektien aloittamisesta siirrettiin vuodelle 2009 ja osin projekteja keskeytettiin toistaiseksi, kun asiakkaiden rahoitusjärjestelyt vaikeutuivat finanssikriisin seurauksena.
Infrastruktuurirakentamisen kysyntä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa pysyi edellisvuoden tasolla myös vuoden lopulla, vaikka talonrakentamisen paalurakenteiden kysyntä heikkeni edelleen sekä Suomessa että Ruotsissa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Infrastruktuurirakentamisen osuus divisioonan liikevaihdosta vuonna 2008 oli 11 prosenttia.
Asuinrakentamisen kattotuotteiden kysyntä pysyi kohtuullisen vahvana Baltiaa lukuun ottamatta. Pohjoismaissa kattokomponenttien kysynnän painopiste siirtyi uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Vuonna 2008 asuinrakentamisen osuus divisioonan liikevaihdosta oli 14 prosenttia.
Liikevoitto
Ruukki Constructionin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä vuonna 2008 oli 132 miljoonaa euroa (163). Divisioonan vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 17 miljoonaan euroon (38). Koko vuoden 2008 tulokseen vaikuttivat itäisen Keski-Euroopan investointiohjelman toteuttaminen sekä organisaation ja myyntiverkoston rakentamisen kustannukset sekä teräsmateriaalien kustannusten nousu.
Loka-joulukuussa tulosta rasittivat lisäksi alhaisesta kysynnästä johtuva matala kapasiteetin käyttöaste sekä kiristynyt kilpailutilanne.
Merkittävät toimitussopimukset vuonna 2008
Ruukki Construction sai useita merkittäviä sopimuksia vuoden 2008 aikana, joista merkittävimpiä olivat teräsrakennetoimitus Lontoon Heathrow'n lentokentän uuteen terminaali 5:een; kantavat teräsrakenteet Hudälven-joen ylittävään siltaan Ruotsiin; rungon, perustuksen paalujen sekä tukiseinärakenteiden toimitus Oslon uuteen oopperataloon; teräsrunko- ja julkisivurakennetoimitukset kuitulevytehtaaseen Venäjälle; kantavat teräsrakenteet Partihallarnan siltaan Ruotsiin sekä teräsrunko-, seinä- ja kattotoimitus ostos- ja viihdekeskukseen Venäjälle.
Lisäksi Rautaruukki osallistui monipuolisesti Vuosaaren sataman rakentamiseen ja toimitti huomattavan määrän laiturien pohjarakenteita sekä teräsrunkoja ja -kuorirakenteita satama-alueen rakennuksiin. Toimitukset projektin osalta päättyivät vuoden 2008 aikana.
Vuoden viimeisen neljänneksen merkittävin sopimus tehtiin lokakuussa, jolloin allekirjoitettiin sopimus kantavien terässiltarakenteiden toimittamisesta ja asentamisesta Narvikin satamaan Norjassa. Marraskuussa sovittiin teräsrakenteiden suunnittelusta ja toimituksesta Minskiin, Valko-Venäjälle rakennettavaan logistiikkakeskukseen.
Rautaruukin helmikuussa 2008 sopiman 100 miljoonan euron teräsrakennetoimituksen toteutuminen Pietarin uudelle Zenit-jalkapallostadionille on osoittautunut epävarmaksi. Projektin aloitus on Rautaruukista riippumattomista syistä useaan otteeseen siirtynyt. Projektin pääurakoitsija on vaihtunut, ja uusi urakoitsija kilpailuttaa runkotoimituksen uudelleen. Teräsrakenteiden valmistusta Zenit-projektiin ei ole aloitettu eikä projektista ole aiheutunut yhtiölle kustannuksia. Rautaruukki neuvottelee toimituksesta, mutta varmuutta projektin jatkumisesta yhtiön osalta ei tällä hetkellä ole.
Uudet teknologiaratkaisut
Kevään 2008 aikana Ruukki Construction toi Itä-Euroopan markkinoille uuden yksikerrosrakentamisen ratkaisun. Konsepti perustuu yhtiön kehittämään ohjelmistotyökaluun, jolla voidaan lyhentää rakennusprojektin alkuvaihetta merkittävästi ja varmistaa yhteensopivien rakenteiden valinta. Ratkaisu sisältää rakennuksen suunnittelun, perustuksen, rungon ja kuorirakenteet.
Syyskuussa Ruukki Construction esitteli uuden toiminnallisen palosuunnittelun kokonaisratkaisun, joka lisää rakentamisen paloturvallisuutta. Sen avulla voidaan valita kuhunkin tilanteeseen taloudellisesti tehokkain palosuojausmenetelmä ja siten parantaa teräsrunkojen kilpailukykyä.
Investoinnit
Ruukki Constructionin investoinnit vuonna 2008 olivat yhteensä 74 miljoonaa euroa. Investoinneilla lisättiin erityisesti runkorakenteiden ja julkisivupaneeleiden toimituskykyä Venäjän ja itäisen Keski-Euroopan rakentamisen markkinoilla. Divisioonan yhteensä noin 120 miljoonan euron investointiohjelma valmistuskapasiteetin lisäämiseksi itäisessä Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Suomessa saatiin vuonna 2008 pääosin valmiiksi. Investoinnit ovat keskittyneet teräsrunkojen ja sandwich-paneelien kapasiteetin kasvattamiseen. Uudet runkorakenteiden tuotantolinjat käynnistyivät Puolassa, Romaniassa sekä laajennusinvestoinnit Venäjällä toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana.
Vuonna 2009 valmistuu sandwich-paneelilinja Romanian tehtaalla, profiilituotanto- ja sandwich-paneelilinja Ukrainan tehtaalla sekä uusi paneelitehdas Suomessa.
Vuoden 2008 aikana Rautaruukki avasi uudet myyntitoimistot Kazakstaniin ja Valko-Venäjälle.
Joulukuussa 2008 Ruukki Construction vahvisti asemaansa Baltian rakentamisessa ostamalla liettualaisen teräsrunkoyhtiö UAB Gensinan. Yhtiön palveluksessa on 82 työntekijää, ja sen liikevaihto vuonna 2007 oli noin 9 miljoonaa euroa.
Tilikauden jälkeen, tammikuussa 2009, divisioona sopi norjalaisen teräsrunkorakentajan Skalles Eiendomsselskap AS:n ostamisesta. Yhtiön vuoden 2008 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on noin 50 henkilöä. Kauppa edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää, ja kaupan odotetaan toteutuvan helmikuun 2009 aikana.
Toiminnan tehostaminen
Vuoden 2008 aikana Ruukki Construction on toteuttanut useita toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi. Helmikuussa Pärnun elementtitehtaan toimintamallia uusittiin, minkä seurauksena työntekijöiden määrä väheni 26:lla. Lokakuussa ilmoitettiin tuotannon tehostamisesta itäisessä Keski-Euroopassa. Tsekissä Ostravassa sijaitseva profilointiyksikkö suljetaan ja tuotantolinjoja siirretään Unkariin, Puolaan ja Romaniaan vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana. Lisäksi Obornikin tehtaalla Puolassa aloitettiin tehostusohjelma. Lokakuussa ilmoitettiin myös Ylivieskan ja Kalajoen tehtaiden raskaiden runkorakenteiden tuotannon sopeuttamisesta väliaikaisesti.
Joulukuussa ilmoitettiin, että tuotantoa tehostetaan keskittämällä rakentamisen tuotteiden valmistus Baltiassa Pärnun tehtaalle Viroon. Pienet profilointitehtaat Latvian Riikassa ja Liettuan Vilnassa suljetaan huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Paikalliset myyntikonttorit Latviassa ja Liettuassa jatkavat toimintaansa. Nämä toimenpiteet ovat osa Boost-toiminnantehostamisohjelmaa.
Tilikauden jälkeen, tammikuun lopussa 2009 yhtiö päätti sopeuttaa tuotantoaan ja aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Alajärven, Vimpelin ja Peräseinäjoen tehtailla. Arvioitu henkilöstön vähennystarve on enintään 40 henkilöä. Näissä neuvotteluissa käsitellään henkilöstövähennysten lisäksi myös lomautuksia.
Ruukki Engineering
|
Milj. euroa |
I/ 07 |
II/ 07 |
III/ 07 |
IV/ 07 |
2007 |
I/ 08 |
II/ 08 |
III /08 |
IV/ 08 |
2008 |
|
Liikevaihto |
167 |
163 |
157 |
180 |
667 |
188 |
205 |
184 |
187 |
765 |
|
Liikevoitto * |
32 |
27 |
25 |
18 |
103 |
32 |
35 |
34 |
27 |
128 |
|
- % liike vaihdosta* |
19 |
17 |
16 |
10 |
15 |
17 |
17 |
19 |
14 |
17 |
* Ilman kertaluonteisia eriä.
Liikevaihto
Vuonna 2008 Ruukki Engineeringin liikevaihto kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta ja oli 765 miljoonaa euroa (667). Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta nousi 20 prosenttiin (17). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto nousi 187 miljoonaan euroon (180 miljoonaa euroa Q4/2007).
Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihtoa kasvattivat järjestelmä- ja komponenttiliiketoiminnan kysynnän kasvu ja sen myötä lisääntyneet myyntimäärät erityisesti nosto- ja kuljetusväline- sekä energialaiteteollisuudelle. Myös laivanrakennusteollisuuden kysyntä jatkui hyvänä. Lisäksi Saksassa helmikuussa tehty yritysosto kasvatti liikevaihtoa edellisvuoteen verrattuna. Metsäkonesektorin kysynnän kasvu tasaantui, ja pienten maansiirtokoneiden puomien kysyntä jossain määrin laski kolmannella vuosineljänneksellä.
Loka-joulukuun liikevaihtoa kasvattivat erityisesti tornilevytoimitukset nykyisille tuulivoimateollisuuden asiakkaille. Materiaalinkäsittelykoneiden kysyntä heikkeni jonkin verran loppuvuotta kohti. Puunjalostusteollisuudessa ja offshore-liiketoiminnoissa kysyntä pysyi hyvällä tasolla. Laivanrakennuksessa sektorin kasvanut epävarmuus näkyi laivanrakennusprofiilien tilausten vähenemisenä. Laivalevyjen kysyntä jatkui alkuvuoden tasolla.
Nosto- ja kuljetusvälinesektorin osuus divisioonan liikevaihdosta vuonna 2008 oli 43 prosenttia (42) ja energiasektorin 21 prosenttia (19).
Liikevoitto
Ruukki Engineeringin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 128 miljoonaan euroon (103). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 27 miljoonaan euroon (18). Alkuvuonna divisioonan kannattavuutta paransivat vahvana jatkunut kysyntä järjestelmä- ja komponenttitoimituksissa nosto- ja kuljetusväline-, energiateollisuuden laitevalmistajille, käynnissä oleva kannattavuuden parantamisohjelma sekä myyntihintojen korotukset. Vuoden aikana kannattavuuden parantamiseksi on myös tehty tuotannon uudelleenjärjestelyjä ja kehitetty tuotevalikoimaa.
Loka-joulukuussa kannattavuutta paransivat levytuotteiden kohonneet myyntihinnat sekä korkeammat myyntimäärät. Myös toimitusketjun hallintaa tehostettiin.
Divisioonan hankkimien liiketoimintojen integrointi Saksan ja Unkarin yksiköissä saatiin päätökseen vuoden 2008 loppuun mennessä.
Investoinnit
Ruukki Engineeringin investoinnit vuonna 2008 olivat yhteensä 19 miljoonaa euroa. Divisioona investoi uuteen valmistusteknologiaan eurooppalaisten konepajateollisuusasiakkaiden palvelemiseksi ja asiakaskunnan laajentamiseksi. Investointien tavoitteena on tehostaa tuotantoa sekä parantaa tuottavuutta, tuotteiden laatua ja toimitusvarmuutta.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä Puolan Wroclawissa otettiin käyttöön uusi puomien robottihitsauslinja. Lisäksi päätettiin investoinnista kahteen robottihitsausasemaan Kurikan yksikössä Suomessa. Hitsaustoimintoja automatisoidaan Peräseinäjoella Suomessa.
Koneistustoiminnan kehitysprojektit Sepänkylän ja Kurikan tehtaissa Suomessa sekä Jaszberenyssä Unkarissa etenevät suunnitelmien mukaisesti. Uusia laitteita käytetään energia- sekä nosto- ja kuljetusvälineteollisuuteen toimitettavien komponenttien valmistuksessa.
Toiminnan tehostaminen
Ruukki Engineeringin helmikuussa käynnistämän kannattavuuden parantamisohjelman tavoitteena oli noin 20 miljoonan euron parannus divisioonan liikevoittoon vuoden 2008 aikana. Toteutetut toimenpiteet paransivat divisioonan liikevoittoa noin 15 miljoonalla eurolla vuoden 2008 loppuun mennessä.
Ohjelmaan liittyen Ruukki Engineering otti käyttöön uuden kannattavaa kasvua tukevan organisaatio- ja johtamismallin. Lisäksi päätettiin keskittyä pitkäaikaisiin, kasvupotentiaalia omaaviin asiakassuhteisiin. Myyntihintoja korotettiin vastaamaan raaka-ainekustannusten nousua joidenkin vuosisopimuspohjaisten asiakkuuksien hintoja lukuun ottamatta. Tehokkuuden parantamiseksi Unkarin yksikössä Ruukki Tisza Zrt.:ssä otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä (ERP). Uuden organisaation ja prosessien käyttöönoton myötä Unkarissa sovittiin heinäkuussa 190 toimihenkilön vähennyksistä. Suomessa neuvottelujen tuloksena poistui 17 divisioonahallinnon tehtävää.
Konserninlaajuiseen toiminnan tehostamisohjelmaan Boostiin liittyen divisioonassa aloitettiin hanke Unkarin Hatvanin tehtaan tuotannon siirtämisestä Jaszberenyn komponenttitehtaalle vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä.
Ruukki Metals
|
Milj.euroa |
I/07 |
II/ 07 |
III/ 07 |
IV/ 07 |
2007 |
I/08 |
II/ 08 |
III /08 |
IV/ 08 |
2008 |
|
Liikevaihto |
531 |
552 |
464 |
488 |
2 035 |
511 |
571 |
503 |
412 |
1 997 |
|
Liikevoitto * |
116 |
115 |
96 |
68 |
395 |
96 |
106 |
112 |
36 |
350 |
|
- % liikevaihdosta * |
22 |
21 |
21 |
14 |
19 |
19 |
19 |
22 |
9 |
18 |
Luvut ovat vertailukelpoisia (ilman myytyjä liiketoimintoja Ruukki Betonstahl GmbH:ta, Ruukki Welbond BV:tä ja Carl Froh GmbH:ta).
* Ilman kertaluonteisia eriä.
Liikevaihto
Ruukki Metals -divisioonan koko vuoden raportoitu liikevaihto oli 2 019 miljoonaa euroa (2 168) ja vertailukelpoinen liikevaihto 1 997 miljoonaa euroa (2 035). Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta vuonna 2008 oli 52 prosenttia (56).
Vuoden 2008 ensimmäisellä vuosipuoliskolla terästuotteiden kysyntä oli hyvä kaikilla divisioonan markkina-alueilla ja asiakastoimialoilla. Liikevaihtoa kasvattivat erikoistuotteiden myynnin kasvu sekä myyntihintojen korotukset. Kolmannella neljänneksellä kysyntä jatkui pääosin hyvänä, mutta hiljeni maalipinnoitettujen tuotteiden osalta.
Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä terästuotteiden kysyntä laski selvästi Ruukki Metalsin kaikilla markkina-alueilla ja lähes kaikilla asiakastoimialoilla. Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 412 miljoonaa euroa, eli selvästi edellisvuotta alhaisempi (509 miljoonaa euroa raportoitu ja 488 miljoonaa euroa vertailukelpoinen liikevaihto). Liikevaihdon lasku johtui pääosin kansainvälisen finanssikriisin aiheuttamasta yleisestä talouden epävarmuudesta, mikä heikensi loppuasiakaskysyntää.
Loka-joulukuussa kysyntä heikkeni kaikissa päätuoteryhmissä lukuun ottamatta muutamia asiakassegmenttejä, kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuus, joissa kysyntä pysyi edelleen hyvällä tasolla. Voimakkainta kysynnän heikkeneminen oli Ruotsin autoteollisuutta palvelevien alihankkijoiden keskuudessa. Myös kasvaneet varastotasot koko toimitusketjussa vähensivät kysyntää vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Ruostumattoman teräksen ja alumiinin osuus divisioonan liikevaihdosta vuonna 2008 oli yhteensä 224 miljoonaa euroa (306) ja vuoden viimeisellä neljänneksellä 41 miljoonaa euroa (69).
Liikevoitto
Ruukki Metalsin vuoden 2008 raportoitu liikevoitto oli 338 miljoonaa euroa (397). Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 350 miljoonaa euroa (395). Koko vuoden osalta liikevoittoa tukivat myyntihintojen nousu ja erikoistuotteiden osuuden kasvu.
Vuoden viimeisen neljänneksen liikevoittoa heikensivät alhaisen kysynnän lisäksi hintakilpailun kiristyminen Euroopassa sekä käyttämättömän kapasiteetin kustannusten nousu erityisesti joulukuussa Raahen tehtaan toisen masuunin pysäyttämisen seurauksena.
Ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevoitto jäi vuonna 2008 edellisvuotta alhaisemmaksi: koko tilikaudelta 26 miljoonaa euroa alhaisemmaksi kuin vuonna 2007 ja miljoona euroa alhaisemmaksi loka-joulukuussa 2008 kuin vuotta aiemmin.
Ruukki Metalsin strategia erikoistuotteiden osuuden kasvattamisesta eteni vuonna 2008 hyvin: erikoistuotteiden osuus divisioonan liikevaihdosta koko tilikaudella oli 27 prosenttia (24) ja vuoden viimeisellä neljänneksellä 22 prosenttia (25). Vuoden loppupuolella Ruukki Metals sai useita uusia vaativia strategisia erikoistuoteasiakkaita päämarkkina-alueen ulkopuolelta.
Investoinnit
Ruukki Metalsin investoinnit vuonna 2008 olivat yhteensä 16 miljoonaa euroa. Divisioonan suurimmat investoinnit kohdistuivat erikoisterästuotteiden kapasiteetin kasvattamiseen.
Elokuussa Puolan Obornikissa aloitti toimintansa uusi teräspalvelukeskus, jonka konekantaa laajennettiin loppuvuoden aikana. Venäjällä Pietarin Parnaksen teräspalvelukeskuksessa konekantaa on uudistettu vuoden 2008 aikana ja uusi arkkilinja käynnistettiin vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Elokuussa teräspalvelukeskuksiin päätettiin investoida 12 miljoonaa euroa.
Lisäksi teräspalvelukeskusten toimintoja keskitettiin ja työnjakoa uudistettiin. Naantalin (erikoistuotteet), Järvenpään (ruostumaton ja alumiini) ja Ruotsin Halmstadin (Ruukin omien terästuotteiden käsittely) palvelukeskusten erikoistumisella tavoitellaan toimitustäsmällisyyden, kustannustehokkuuden ja kannattavuuden parantamista.
Huhtikuussa tehtiin päätös perustaa uusi teräspalvelukeskus Moskovan lounaispuolelle Obninskin teräsrakentamisen tuotantolaitoksen yhteyteen. Noin 13 miljoonan euron investoinnilla laajennetaan erikoistuotteiden tuotevalikoimaa ja palvelukykyä. Teräspalvelukeskuksen toiminta on suunniteltu käynnistettäväksi vuoden 2009 lopulla.
Yritysjärjestelyt
Vuoden toisella neljänneksellä erikoistuoteosaamista laajennettiin laserhitsattuihin teräslaattoihin sekä laser- ja laser-hybridi -hitsaukseen Hybri-Steel Oy:n liiketoiminnan ostolla.
Kesäkuussa Rautaruukki myi saksalaisen ohutseinäputkia valmistavan yksikkönsä Carl Froh GmbH:n. Tehty kauppa toteutti osaltaan Ruukin strategiaa, jossa Ruukki Metals -divisioona keskittyy Keski- ja Etelä-Euroopan markkinoilla erikoistuotteisiin.
Toiminnan tehostaminen
Joulukuussa yhtiö ilmoitti suunnittelevansa osavalmistuksen keskittämistä Raahen ja Seinäjoen teräspalvelukeskuksiin ja Tampereen teräspalvelukeskuksen sulkemista kesäkuun 2009 loppuun mennessä. Tampereen yksikön sulkemiseen liittyneet yt-neuvottelut päättyivät tammikuussa 2009, ja sulkemisen seurauksena 63 henkilön tehtävät lakkaavat. Nämä toimenpiteet ovat osa lokakuussa 2008 käynnistettyä Boost-toiminnantehostamisohjelmaa.
Tilikauden jälkeen Rautaruukki ilmoitti terästuotteiden valmistuksen yhdistämisestä Ruukki Metals -divisioonaan. Rautaruukin terästuotteiden valmistus, Ruukki Production -divisioona, liitettiin Ruukki Metals -divisioonaan 1.2.2009 alkaen. Yhdistäminen selkiyttää konsernin rakennetta ja parantaa teräsliiketoiminnan tehokkuutta ja toimitusketjun hallintaa.
Merkittävät toimitus- ja yhteistyösopimukset ja muut tapahtumat
Heinäkuussa Rautaruukki aloitti jätteenkäsittelykonttien osavalmistuksen Venäjän kasvaville markkinoille. Yhtiö on sopinut pitkäaikaisesta valmistusyhteistyöstä Europress Group Oy:n kanssa. Jätepuristinkontit valmistetaan Rautaruukin Obninskin tehtaalla lähellä Moskovaa. Ensimmäiset kontit toimitettiin marraskuussa 2008.
Syyskuussa 2008 Rautaruukki ja suomalainen Steelpa Oy aloittavat yhteistyön konepajateollisuudelle tarkoitettujen kauhojen osien valmistuksessa. Yhtiöt sopivat pitkäaikaisesta valmistusyhteistyöstä. Ensimmäiset osat toimitettiin syyskuun aikana.
Lokakuussa yhtiö vahvisti liiketoimintaansa erikoistuotteissa ja osavalmistuksessa aloittamalla pitkäaikaisen yhteistyön Valtion Rautateiden (VR) kanssa. Yhtiö teki sopimukset erikoisterästen toimituksista VR:n tavaravaunuihin. Sopimuksen mukaiset toimitukset alkoivat lokakuussa ja jatkuvat vuoteen 2012 saakka. Toimitusten arvo vuoden 2009 loppuun mennessä on yhteensä noin 7 miljoonaa euroa.
Venäjän kaupan ja taloudellisen kehityksen ministeriö jatkaa maalipinnoitettujen tuotteiden antidumping-tutkintaa. Toteutuessaan suojatullit vaikuttaisivat maalipinnoitettujen tuotteiden vientiin Venäjälle päätöksen voimaantulosta alkaen. Päätöksen asiasta odotetaan tulevan vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana. Rautaruukki valmistaa ja vie näitä tuotteita Suomesta Venäjälle vuosittain noin 30 miljoonan euron arvosta.
Ruukki Production
|
1000 tonnia |
I/07 |
II/ 07 |
III/ 07 |
IV/ 07 |
2007 |
I/08 |
II/08 |
III/ 08 |
IV/ 08 |
2008 |
|
Terästuotan- to |
703 |
672 |
610 |
561 |
2 546 |
672 |
680 |
703 |
531 |
2 585 |
Tuotanto
Rautaruukin terästuotanto vuonna 2008 oli 2 585 tuhatta tonnia (2 546).
Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä terästuotanto laski verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon, kun tuotantoa sopeutettiin vastaamaan vähentynyttä kysyntää. Terästuotannon kapasiteetin käyttöaste laski erityisesti joulukuussa, jolloin Raahen tehtaan toinen masuuni pysäytettiin väliaikaisesti. Alhaisin kapasiteetin käyttöaste loka-joulukuussa oli nauhatuoteketjussa. Kvarttolevytuotannossa kapasiteetin käyttöaste pysyi korkeana koko vuoden.
Joulukuussa aloitettiin Ruukki Productionia koskevat yt-neuvottelut toiminnan tehostamiseksi sekä terästuotannon ja tuotantokustannusten sopeuttamiseksi. Neuvottelujen tuloksena, tammikuussa 2009, päädyttiin Raahen terästehtaalla noin 140 henkilön vähennykseen, jotka kaikki pyritään hoitamaan erilaisin eläkejärjestelyin. Hämeenlinnan tehtaalla vähennys on noin 80 henkilöä, mistä eläkejärjestelyin hoidetaan noin 50.
Lisäksi Raahessa lomautetaan kerrallaan noin 400 ja Hämeenlinnassa noin 170 henkilöä. Yhteensä lomautusten piirissä eri toimipaikoilla on noin 3 200 henkilöä. Lomautusten ajoitus ja kesto vaihtelevat toimipaikoittain.
Raaka-ainekustannusten nousu vuonna 2008
Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat nousivat tilikauden aikana voimakkaasti. Myös Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen vuoden lopulla nosti osaltaan raaka-aineiden markkinahintoja. Tällä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta yhtiön kustannuksiin valuuttasuojausten ansiosta. Yleinen raaka-aineiden hintojen nousu lisäsi yhtiön omien terästuotteiden valmistuskustannuksia vuonna 2008 noin 200 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna, valuuttakurssin suojausvaikutus huomioiden. Noin kolmannes kustannusten noususta toteutui ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja kaksi kolmannesta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kustannusten nousu johtui pääosin kivihiilen ja rautamalmien hinnan noususta.
Investoinnit
Erikoisterästuotannon kapasiteetin lisäämiseen investoitiin vuonna 2008 yhteensä noin 44 miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat erityisesti nosto- ja kuljetusvälineissä käytettävien lujien ja kulutusta kestävien terästen ja komponenttien valmistuskapasiteetin lisäämiseen. Alkuvuoden aikana erikoisterästuotteiden valmistuskapasiteettia lisättiin Raahen tehtaalla uudella plasmapolttoleikkaus- ja pakkauslaitteistolla sekä ottamalla käyttöön uusi teräksen senkkakäsittelylaitteiston ensimmäinen vaihe. Toisen senkkakäsittelylaitteiston rakentaminen alkoi tammikuussa 2009 ja laitteisto otetaan käyttöön kuluvan vuoden toisella neljänneksellä.
Marraskuussa otettiin käyttöön Antratsitissa Ukrainassa linja-automaatioiltaan uusittu maalauslinja, jonka tuotteita käytetään lähinnä rakentamisessa.
Joulukuussa Raahen tehtaalla otettiin koekäyttöön uusi kvarttolevyjen kylmäoikaisukone. Varsinaiseen käyttöön kone otetaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Kylmäoikaisukone laajentaa Rautaruukin kulutusta kestävien ja lujien erikoisterästen tuotetarjontaa. Näitä tuotteita käytetään esimerkiksi puomirakenteissa, kauhoissa ja muissa nosto- ja kuljetusvälineiden vaativissa rakenteissa. Loppuvuodesta tehtaan levyleikkauslinjalla otettiin käyttöön katkaisuplasma, joka tehostaa karkaistujen levyjen leikkausta.
Toiminnan tehostaminen
Marraskuussa yhtiö ilmoitti putkiliiketoiminnan sopeuttamisesta Oulaisissa.
Ydinliiketoimintaan kuulumattomien kierresaumahitsattujen kaasuputkien valmistus paikkakunnalla päätettiin lopettaa. Oulaisten tehtaalla 4.11.2008 aloitetut yt-neuvottelut päättyivät tammikuun 2009 lopussa. Henkilöstön määrä Oulaisissa vähenee 53:lla, joista eläkeratkaisuja on 18. Runkovesilinjoissa käytettävien kierresaumahitsattujen virtausputkien sekä rakentamisessa käytettävien suurpaalujen ja rakenneputkien valmistus Oulaisissa jatkuu.
Lisäksi Virsbon tehtaalla Ruotsissa ulkoistettiin kunnossapitotoiminnot sekä sopeutettiin tehtaan tuotantovolyymi vastaamaan heikentynyttä kysyntää. Ulkoistamisen yhteydessä noin 20 henkilöä siirtyi kunnossapidosta huolehtivan yrityksen palvelukseen. Virsbossa valmistetaan pieniä virtaus- ja rakenneputkia.
Muut tapahtumat vuonna 2008
Helmikuussa Raahen tehtaan ammattiosastoon kuuluvien työntekijöiden työnseisaus pysäytti tehtaan kuumavalssauksen noin kahdeksi vuorokaudeksi ja terästuotantoa ajettiin puoliteholla. Myös toukokuussa tuotantoon vaikuttivat Raahen tehtaan työntekijöiden työtuomioistuimen laittomaksi tuomitsemat lakot. Lakkojen tulosvaikutus vuonna 2008 oli noin -8 miljoonaa euroa.
Maaliskuussa päätettiin Raahen tehtaan sintraamon sulkemisesta vuoden 2011 loppuun mennessä. Raudanvalmistuksessa raaka-aineena siirrytään käyttämään ainoastaan rautapellettejä, joiden toimituksista Rautaruukilla on ruotsalaisen LKAB:n kanssa pitkäaikainen sopimus. Sintraamon sulkeminen vähentää merkittävästi Raahen tehtaan päästöjä ja energiankulutusta.
Marraskuussa yhtiö myi ydinliiketoimintaan kuulumattoman autoteollisuudelle maalattuja tuotteita valmistavan maalauslinjan Ruotsin Gävlessä ruotsalaiselle Trelleborg Rubore AB:lle. Maalauslinjalla työskentelevät 35 henkilöä siirtyivät ostajan palvelukseen.
Tapaturmataajuus divisioonassa laski selvästi edellisvuodesta ja oli 13 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (19).
Helmikuun alusta 2009 lähtien Ruukki Production -divisioona on osa Ruukki Metals -divisioonaan.
TAULUKOT
Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34:n mukaisesti noudattaen vuositilinpäätöksessä 2007 julkaistuja laadintaperiaatteita lukuun ottamatta muutosta eläke- ja työkyvyttömyysvastuiden kirjaamisessa.
Rautaruukki muutti vuonna 2008 eläkevastuiden kirjauskäytäntöä vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osalta. Muutos vähensi 31.12.2007 omaa pääomaa 24 miljoonaa euroa ja taseen varoja 26 miljoonaa euroa. Suomalaisen työkyvyttömyysetuuden IFRS-tulkinta muutettiin 1.1.2008 alkaen maksupohjaisesta etuuspohjaiseksi järjestelyksi. Muutos pienensi omaa pääomaa 34 miljoonaa euroa. Lisätietoja kirjauskäytännön muutoksista on annettu tämän tiedotteen lopussa. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt vertailukausien luvut ja lasketut tunnusluvut on oikaistu vastaavasti.
Taulukoiden yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty miljooniksi euroiksi tarkemmista luvuista.
|
LYHENNETTY KONSERNIN TULOSLASKELMA |
|
|
|
|
|
Milj. euroa |
10-12/08 |
10-12/07 |
2008 |
2007 |
|
847 |
982 |
3 851 |
3 876 | |
|
Liiketoiminnan muut tuotot |
13 |
10 |
31 |
26 |
|
Liiketoiminnan kulut |
-761 |
-832 |
-3 169 |
-3 111 |
|
Poistot ja arvonalentumiset |
-37 |
-39 |
-146 |
-153 |
|
Liikevoitto |
62 |
120 |
568 |
637 |
|
Rahoitustuotot ja -kulut |
-18 |
-11 |
-23 |
-20 |
|
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista |
0 |
0 |
3 |
3 |
|
Tulos ennen veroja |
45 |
109 |
548 |
621 |
|
Verot |
-7 |
-30 |
-142 |
-162 |
|
Kauden tulos |
37 |
79 |
406 |
459 |
|
Jakautuminen: |
|
|
|
|
|
Emoyhtiön omistajille |
38 |
79 |
406 |
458 |
|
Vähemmistölle |
-1 |
0 |
-1 |
1 |
|
|
|
|
|
|
|
Osakekohtainen tulos, laimennettu,e |
0,27 |
0,57 |
2,93 |
3,31 |
|
Osakekohtainen tulos, perus, e |
0,27 |
0,57 |
2,93 |
3,31 |
|
Liikevoitto liikevaihdosta, % |
7,3 |
12,2 |
14,7 |
16,4 |
|
LYHENNETTY KONSERNIN TASE |
|
|
|
Milj. euroa |
31.12.2008 |
31.12.2007 |
|
VARAT |
|
|
|
Pitkäaikaiset varat |
1 442 |
1 447 |
|
Lyhytaikaiset varat |
|
|
|
Vaihto-omaisuus |
750 |
614 |
|
Myynti- ja muut saamiset |
536 |
579 |
|
Rahat ja pankkisaamiset |
254 |
196 |
|
|
2 983 |
2 835 |
|
|
|
|
|
OMA PÄÄOMA JA VELAT |
|
|
|
Oma pääoma |
|
|
|
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
1 948 |
1 960 |
|
Vähemmistön osuus |
2 |
3 |
|
Pitkäaikaiset velat |
|
|
|
Korolliset velat |
276 |
138 |
|
Muut pitkäaikaiset velat |
158 |
189 |
|
Lyhytaikaiset velat |
|
|
|
Korolliset velat |
133 |
86 |
|
Ostovelat ja muut velat |
466 |
461 |
|
|
2 983 |
2 835 |
|
LYHENNETTY RAHAVIRTALASKELMA |
|
|
|
Milj. euroa |
1-12/08 |
1-12/07 |
|
Tilikauden tulos |
406 |
459 |
|
Oikaisut tilikauden tulokseen |
250 |
290 |
|
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta |
656 |
749 |
|
Käyttöpääoman muutos |
-110 |
-112 |
|
Rahoituserät ja verot |
-164 |
-219 |
|
Liiketoiminnan rahavirta |
382 |
417 |
|
Saadut investointien rahavirrat |
25 |
70 |
|
Suoritetut investointien rahavirrat |
-238 |
-217 |
|
Investointien rahavirta yhteensä |
-213 |
-146 |
|
Rahavirta ennen rahoitusta |
169 |
271 |
|
Maksetut osingot |
-277 |
-276 |
|
Vieraan pääoman muutos |
193 |
-155 |
|
Rahoituksen muu nettorahavirta |
-13 |
-6 |
|
Rahavarojen muutos |
70 |
-166 |
|
AVAINLUVUT |
1-12/08 |
1-12/07 |
|
Liikevaihto, Me |
3 851 |
3 876 |
|
Liikevoitto, Me |
568 |
637 |
|
- % liikevaihdosta |
14,7 |
16,4 |
|
Tulos ennen veroja, Me |
548 |
621 |
|
- % liikevaihdosta |
14,2 |
16,0 |
|
Tilikauden tulos, Me |
406 |
459 |
|
- % liikevaihdosta |
10,5 |
11,8 |
|
Sijoitetun pääoman tuotto, % |
25,6 |
29,8 |
|
Oman pääoman tuotto, % |
20,7 |
24,2 |
|
Omavaraisuusaste, % |
65,9 |
70,1 |
|
Nettovelkaantumisaste, % |
7,9 |
1,4 |
|
Korolliset nettorahoitusvelat, Me |
155 |
28 |
|
Oma pääoma/osake, e |
14,04 |
14,13 |
|
Henkilöstö keskimäärin |
14 953 |
14 326 |
|
Osakkeiden lukumäärä |
140 255 479 |
140 198 128 |
|
- ilman omia osakkeita |
138 788 542 |
138 721 191 |
|
- laimennettu, keskimäärä |
138 773 118 |
138 566 355 |
|
OMAN PÄÄOMAN MUUTOS 1-12/2008 | |||||||
|
Milj. euroa |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||
|
|
Osake- pääoma |
Yli- kurs- sira- hasto |
Arvon- muu- tos ja muut rahas- tot |
Muun- to- erot |
Voit- to- varat |
Yh- teen- sä |
Vä hem- mis- tön- osuus |
|
OMA PÄÄOMA 31.12.2007 |
238 |
220 |
9 |
-6 |
1 498 |
1 960 |
3 |
|
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna |
|
|
-46 |
|
|
-46 |
|
|
Vakuutusmate- maattiset erät verovaikutus huomioituna |
|
|
|
|
-46 |
-46 |
|
|
Muuntoeron muutos |
|
|
|
-31 |
-23 |
-54 |
|
|
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot ja - kulut |
0 |
0 |
-46 |
-31 |
-69 |
-146 |
0 |
|
Tilikauden tulos |
|
|
|
|
406 |
406 |
-1 |
|
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä |
0 |
0 |
-46 |
-31 |
337 |
261 |
-1 |
|
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna |
|
|
0 |
|
0 |
0 |
|
|
Omien osakkeiden luovutus |
|
|
0 |
|
0 |
0 |
|
|
Osingonjako |
|
|
|
|
-277 |
-277 |
0 |
|
Muu muutos |
|
|
|
|
4 |
4 |
|
|
OMA PÄÄOMA 31.12.2008 |
238 |
220 |
-37 |
-36 |
1 562 |
1 948 |
2 |
|
OMAN PÄÄOMAN MUUTOS 1-12/2007 | |||||||
|
Milj. euroa |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||
|
|
Osake- pääoma |
Yli- kurs- sira- hasto |
Arvon- muu- tos ja muut rahas- tot |
Muun- to erot |
Voit- to- varat |
Yh- teen- sä |
Vä- hem- mis tön osuus |
|
OMA PÄÄOMA 1.1. |
238 |
220 |
44 |
-3 |
1 326 |
1 825 |
1 |
|
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna |
|
|
-33 |
|
|
-33 |
|
|
Vakuutusmate- maattiset erät verovaikutus huomioituna |
|
|
|
|
-16 |
-16 |
|
|
Muuntoeron muutos |
|
|
0 |
-3 |
3 |
1 |
|
|
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot ja - kulut |
0 |
0 |
-32 |
-3 |
-13 |
-48 |
0 |
|
Tilikauden tulos |
|
|
|
|
458 |
458 |
1 |
|
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä |
0 |
0 |
-32 |
-3 |
445 |
410 |
1 |
|
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna |
|
|
0 |
|
0 |
0 |
|
|
Omien osakkeiden luovutus |
|
|
-3 |
|
3 |
0 |
|
|
Osingonjako |
|
|
|
|
-276 |
-276 |
|
|
Tytäryhtiöhankinnat |
|
|
|
|
|
|
1 |
|
OMA PÄÄOMA 31.12. |
238 |
220 |
9 |
-6 |
1 498 |
1 960 |
3 |
|
KONSERNIN LASKELMA KIRJATUISTA TUOTOISTA JA KULUISTA | ||
|
Milj. euroa |
1-12/08 |
1-12/07 |
|
Tilikauden tulos |
406 |
459 |
|
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna |
-46 |
-33 |
|
Muuntoerot |
-54 |
1 |
|
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verovaikutus huomioituna |
-46 |
-16 |
|
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot ja -kulut |
-146 |
-48 |
|
Tilikauden kirjatut tuotot ja kulut yhteensä |
261 |
411 |
|
|
|
|
|
Vähemmistön osuus tilikauden kirjatuista tuotoista ja kuluista |
-1 |
1 |
|
Osakkeenomistajien osuus tilikauden kirjatuista tuotoista ja kuluista |
262 |
410 |
|
Tilikauden kirjatut tuotot ja kulut yhteensä |
261 |
411 |
|
LIIKEVAIHTO DIVISIOONITTAIN | ||||
|
Milj. euroa |
2008 |
2007 |
2008 ver- tailu- kel- poinen |
2007 ver- tailu- kel- poinen |
|
Ruukki Construction |
1 067 |
1 042 |
1 067 |
1 042 |
|
Ruukki Engineering |
765 |
667 |
765 |
667 |
|
Ruukki Metals |
2 019 |
2 168 |
1 997 |
2 035 |
|
Konsernihallinto ja muut yksiköt |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
Konsernin liikevaihto |
3 851 |
3 876 |
3 829 |
3 744 |
|
Vertailukelpoinen = ilman Ruukki Betonstahl GmbH, Ruukki Welbond BV ja Carl Froh GmbH | ||||
|
LIIKEVOITTO DIVISIOONITTAIN | ||||
|
Milj. euroa |
2008 |
2007 |
2008 ver- tailu- kel poinen * |
2007 ver- tailu- kel poinen * |
|
Ruukki Construction |
128 |
163 |
132 |
163 |
|
Ruukki Engineering |
126 |
103 |
128 |
103 |
|
Ruukki Metals |
338 |
397 |
350 |
395 |
|
Konsernihallinto ja muut yksiköt |
-25 |
-25 |
-25 |
-25 |
|
Konsernin liikevoitto |
568 |
637 |
584 |
635 |
|
Vertailukelpoinen = ilman Ruukki Betonstahl GmbH, Ruukki Welbond BV ja Carl Froh GmbH
* Ilman kertaluonteisia eriä. | ||||
|
LIIKEVAIHTO VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN | ||||||||
|
Milj. euroa |
I/07 |
II/07 |
III/ 07 |
IV/07 |
I/08 |
II/08 |
III/ 08 |
IV/08 |
|
Ruukki Construction |
213 |
258 |
278 |
292 |
225 |
285 |
309 |
248 |
|
Ruukki Engineering |
167 |
163 |
157 |
180 |
188 |
205 |
184 |
187 |
|
Ruukki Metals |
570 |
588 |
500 |
509 |
525 |
580 |
503 |
412 |
|
Konsernihallinto ja muut yksiköt |
0 |
0 |
0 |
0 |
1 |
-1 |
0 |
0 |
|
Konsernin liikevaihto |
950 |
1 009 |
935 |
982 |
939 |
1 069 |
996 |
847 |
|
LIIKEVOITTO VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN | ||||||||
|
Milj. euroa |
I/07 |
II/07 |
III/ 07 |
IV/07 |
I/08 |
II/08 |
III/ 08 |
IV/08 |
|
Ruukki Construction |
34 |
40 |
51 |
38 |
21 |
38 |
56 |
13 |
|
Ruukki Engineering |
32 |
27 |
25 |
18 |
32 |
35 |
34 |
26 |
|
Ruukki Metals |
117 |
115 |
96 |
68 |
97 |
100 |
112 |
29 |
|
Konsernihallinto ja muut yksiköt |
-6 |
-5 |
-10 |
-5 |
-7 |
-7 |
-5 |
-6 |
|
Konsernin liikevoitto |
178 |
178 |
162 |
120 |
143 |
166 |
197 |
62 |
|
LIIKEVAIHTO VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN (VERTAILUKELPOINEN) ILMAN RUUKKI BETONSTAHL, RUUKKI WELBOND JA CARL FROH- LIIKETOIMINTOJA | ||||||||
|
Milj. euroa |
I/07 |
II/07 |
III/ 07 |
IV/ 07 |
I/08 |
II/08 |
III/ 08 |
IV/ 08 |
|
Ruukki Construction |
213 |
258 |
278 |
292 |
225 |
285 |
309 |
248 |
|
Ruukki Engineering |
167 |
163 |
157 |
180 |
188 |
205 |
184 |
187 |
|
Ruukki Metals |
531 |
552 |
464 |
488 |
511 |
571 |
503 |
412 |
|
Konsernihallinto ja muut yksiköt |
0 |
0 |
0 |
0 |
1 |
-1 |
0 |
0 |
|
Konsernin liikevaihto |
911 |
973 |
899 |
960 |
925 |
1 060 |
996 |
847 |
|
LIIKEVOITTO VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN (VERTAILUKELPOINEN) ILMAN RUUKKI BETONSTAHL, RUUKKI WELBOND JA CARL FROH- LIIKETOIMINTOJA JA ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ | ||||||||
|
Milj. euroa |
I/07 |
II/07 |
III/ 07 |
IV/ 07 |
I/ 08 |
II/08 |
III/ 08 |
IV/08 |
|
Ruukki Construction |
34 |
40 |
51 |
38 |
21 |
38 |
56 |
17 |
|
Ruukki Engineering |
32 |
27 |
25 |
18 |
32 |
35 |
34 |
27 |
|
Ruukki Metals |
116 |
115 |
96 |
68 |
96 |
106 |
112 |
36 |
|
Konsernihallinto ja muut yksiköt |
-6 |
-5 |
-10 |
-5 |
-7 |
-7 |
-5 |
-6 |
|
Konsernin liikevoitto |
177 |
178 |
162 |
119 |
141 |
172 |
197 |
74 |
|
LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN | ||
|
% liikevaihdosta |
2008 |
2007 |
|
Suomi |
32 |
31 |
|
Muut Pohjoismaat |
31 |
30 |
|
Itäinen Keski-Eurooppa, Venäjä ja Ukraina |
21 |
21 |
|
Muu Eurooppa |
13 |
15 |
|
Muut maat |
3 |
3 |
|
EHDOLLISET VELAT | ||
|
Milj. euroa |
12/08 |
12/07 |
|
Annetut kiinnitykset |
24 |
24 |
|
Annetut pantit |
5 |
5 |
|
Annetut muut takaukset |
45 |
41 |
|
Vakuudet muiden puolesta |
2 |
6 |
|
Vuokravastuut |
132 |
154 |
|
JOHDANNAISSOPIMUSTEN ARVOT 31.12.2008 | ||
|
| ||
|
RAHAVIRRAN SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA | ||
|
|
Nimellismäärä |
Käypä arvo Milj. euroa |
|
Sinkkijohdannaiset |
|
|
|
Termiinit, tonneja |
35 500 |
-34 |
|
Sähköjohdannaiset |
|
|
|
Termiinit, Gwh |
1 903 |
-18 |
|
| ||
|
JOHDANNAISET, JOIHIN EI SOVELLETA SUOJAUSLASKENTAA | ||
|
|
Nimellismäärä |
Käypä arvo Milj. euroa |
|
Sinkkijohdannaiset |
|
|
|
Termiinit, tonneja |
500 |
0 |
|
Valuuttajohdannaiset, milj. euroa |
|
|
|
Termiinit |
904 |
35 |
|
Optiot |
|
|
|
Ostetut |
120 |
9 |
|
Myydyt |
120 |
2 |
|
|
|
|
|
JOHDANNAISSOPIMUSTEN ARVOT 31.12.2007 | ||
|
| ||
|
RAHAVIRRAN SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA | ||
|
|
Nimellismäärä |
Käypä arvo Milj. euroa |
|
Sinkkijohdannaiset |
|
|
|
Termiinit, tonneja |
30 000 |
-1 |
|
Sähköjohdannaiset |
|
|
|
Termiinit, Gwh |
1 136 |
12 |
|
| ||
|
JOHDANNAISET, JOIHIN EI SOVELLETA SUOJAUSLASKENTAA | ||
|
|
Nimellismäärä |
Käypä arvo Milj. euroa |
|
Korkojohdannaiset |
|
|
|
Koronvaihtosopimukset |
25 |
0 |
|
Valuuttajohdannaiset, milj. euroa |
|
|
|
Termiinit |
601 |
-3 |
|
Optiot |
|
|
|
Ostetut |
140 |
-1 |
|
Myydyt |
140 |
-4 |
Rahavirtoja suojaavien johdannaisten realisoitumaton tulos kirjataan omaan pääomaan siltä osin, kun suojaus on tehokas. Muut käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
|
AINEELLISEN KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET | ||
|
Milj. euroa |
1-12/08 |
1-12/07 |
|
Kirjanpitoarvo kauden alussa |
1 076 |
1 043 |
|
Lisäykset |
215 |
157 |
|
Lisäykset yritysostojen kautta |
8 |
18 |
|
Vähennykset |
-8 |
-11 |
|
Vähennykset yritysmyyntien kautta |
-22 |
0 |
|
Poistot ja arvonalentumiset |
-119 |
-129 |
|
Kurssierot |
-26 |
-1 |
|
Kirjanpitoarvo kauden lopussa |
1 124 |
1 076 |
|
LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA | ||
|
Milj. euroa |
1-12/08 |
1-12/07 |
|
Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa |
|
|
|
Myynnit osakkuusyhtiöille |
30 |
23 |
|
Ostot osakkuusyhtiöiltä |
6 |
7 |
|
Myyntisaamiset ja muut saamiset kauden lopussa |
5 |
6 |
|
Liiketoimet eläkesäätiön kanssa |
6 |
6 |
|
INVESTOINTISITOUMUKSET | ||
|
Milj. euroa |
31.12.2008 jälkeen |
31.12.2008 jälkeen |
|
Ylläpitoinvestoinnit |
102 |
123 |
|
Kehitysinvestoinnit ja investoinnit erikoistuotteisiin |
113 |
196 |
|
Yhteensä |
215 |
320 |
|
Investointisitoumukset sisältävät aloitusluvan saaneiden hankkeiden arvioidut kustannukset. | ||
|
TIEDOT YRITYSHANKINNOISTA |
|
|
|
Milj. euroa |
Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot |
Kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä |
|
Hankittujen yritysten varat ja velat |
|
|
|
Pitkäaikaiset varat |
8 |
1 |
|
Lyhytaikaiset varat |
|
|
|
Vaihto-omaisuus |
0 |
0 |
|
Myynti- ja muut saamiset |
3 |
3 |
|
Rahavarat |
2 |
2 |
|
Varat yhteensä |
12 |
5 |
|
Pitkäaikaiset velat |
|
|
|
Korolliset |
0 |
0 |
|
Muut |
1 |
0 |
|
Lyhytaikaiset velat |
|
|
|
Korolliset |
0 |
0 |
|
Muut |
2 |
2 |
|
Velat yhteensä |
3 |
2 |
|
|
|
|
|
Nettovarat |
9 |
3 |
|
|
|
|
|
Hankintameno |
15 |
|
|
- johon sisältyy ehdollista kauppahintaa |
4 |
|
|
Liikearvo |
6 |
|
|
|
|
|
|
Rahana maksettu kauppahinta |
11 |
|
|
Hankitun tytäryrityksen rahavarat |
2 |
|
|
Rahavirtavaikutus |
10 |
|
|
Sisältää tiedot Wolter Metallverarbeitung GmbH:n ja UAB Gensinan sekä Hybri-Steel Oy:n liiketoiminnan hankinnasta. | ||
LASKENTAKÄYTÄNNÖN MUUTOKSET
Vuoteen 2008 saakka yhtiö sovelsi etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyneiden vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamiseen ns. putkimenetelmää, jossa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot jaksotetaan järjestelyyn kuuluvien henkilöiden odotetuille keskimääräisille jäljellä oleville palvelusvuosille.
Vuoden 2008 alusta yhtiö siirtyi soveltamaan IAS 19 "Työsuhde-etuudet" -standardin vaihtoehtoista kirjaamismenettelyä, joka sallii vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamisen tuloslaskelman sijasta suoraan omaan pääomaan niiden syntymiskaudella. Vertailuluvut on oikaistu vastaavasti. Kirjauskäytännön muutos vähensi omaa pääomaa, verovaikutus huomioituna 24 miljoonaa euroa 31.12.2007 (7 miljoonaa euroa vuoden 2006 lopussa).
Yhtiö muutti myös suomalaisen työkyvyttömyysetuuden IFRS-tulkinnan maksupohjaisesta järjestelystä etuuspohjaiseksi järjestelyksi 1.1.2008 alkaen. Muutos kasvatti IFRS-eläkekustannuksia noin 6 miljoonaa euroa vuonna 2008. Muutos pienensi omaa pääomaa verovaikutus huomioituna 34 miljoonaa euroa. Muutoksella siirryttiin käyttämään tulkintaa, jota suurin osa suomalaisista IFRS-laatijoista soveltaa.
|
KONSERNIN TASE |
31.12.2007 |
31.12.2007 |
1.1.2008 |
|
|
julkaistu |
muutettu* |
muutettu** |
|
VARAT |
|
|
|
|
Pitkäaikaiset varat |
1 473 |
1 447 |
1 400 |
|
Lyhytaikaiset varat |
|
|
|
|
Vaihto-omaisuus |
614 |
614 |
614 |
|
Myynti- ja muut saamiset |
579 |
579 |
579 |
|
Rahat ja pankkisaamiset |
196 |
196 |
196 |
|
|
2 861 |
2 835 |
2 789 |
|
|
|
|
|
|
OMA PÄÄOMA JA VELAT |
|
|
|
|
Oma pääoma |
|
|
|
|
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
1 984 |
1 960 |
1 925 |
|
Vähemmistön osuus |
3 |
3 |
3 |
|
Pitkäaikaiset velat |
|
|
|
|
Korolliset velat |
138 |
138 |
138 |
|
Muut pitkäaikaiset velat |
191 |
189 |
177 |
|
Lyhytaikaiset velat |
|
|
|
|
Korolliset velat |
86 |
86 |
86 |
|
Ostovelat ja muut velat |
460 |
460 |
460 |
|
|
2 861 |
2 835 |
2 789 |
* Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamista koskeva muutos.
** Työkyvyttömyystulkintaa koskeva muutos.
Tunnusluvut on laskettu käyttäen seuraavia kaavoja:
|
Sijoitetun pääoman tuotto, % |
= |
voitto/tappio ennen veroja + rahoituskulut -------------------------------------------- |
x100 |
|
|
|
oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden alun ja lopun keskiarvo) |
|
|
|
|
|
|
|
Oman pääoman tuotto, % |
= |
voitto tappio ennen veroja - tuloverot -------------------------------------------- |
x100 |
|
|
|
oma pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo) |
|
|
|
|
|
|
|
Omavaraisuusaste, % |
= |
oma pääoma -------------------------------------------- |
x100 |
|
|
|
taseen loppusumma - saadut ennakot |
|
|
|
|
|
|
|
Nettovelkaantumisaste, % |
= |
korolliset nettorahoitusvelat -------------------------------------------- |
x100 |
|
|
|
oma pääoma |
|
|
|
|
|
|
|
Korolliset nettorahoitusvelat |
= |
korolliset rahoitusvelat - korolliset rahoitusvarat ja rahavarat |
|
|
|
|
|
|
|
Tulos/osake (EPS) |
= |
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio -------------------------------------------- |
|
|
|
|
kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo |
|
|
|
|
|
|
|
Tulos/osake (EPS), laimennettu |
= |
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio -------------------------------------------- |
|
|
|
|
kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistuna |
|
|
|
|
|
|
|
Oma pääoma/osake |
= |
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
-------------------------------------------- |
|
|
|
|
osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
|
|
|
|
|
|
|
Osakkeen keskikurssi |
= |
osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto -------------------------------------------- |
|
|
|
|
tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä |
|
|
|
|
|
|
|
Osakekannan markkina-arvo |
= |
osakkeiden laimentamaton kokonaismäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi |
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöstö keskimäärin |
= |
henkilöstön määrä kunkin kuukauden lopussa lasketaan yhteen ja näin saatu summa jaetaan kuukausien lukumäärällä |
|